Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Jari Vilénin mielestä viimeistään vuonna 2008 lupaillussa uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa on vedettävä ruksit liittoutumattomuus -sanan yli.
Vilén mielestä liittoutumattomuudelle ei ole enää perusteita. Jatkossa niitä on entistä vaikeampi enää keksiäkään.
"Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus ja puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) ovat viime aikaisilla päätöksillä viemässä Suomen niin lähelle Natoa, että ainoa mikä enää puuttuu on Naton antamat turvatakuut ja paikka päätöksentekopöydässä", Vilén sanoo.
Hänen mukaansa Suomen liittoutumattomuudelle ei ole enää olemassa mitään uskottavuuspohjaa ulkopuolisin silmin katsottuna. "Myös Venäjä on tehnyt jo kymmenen vuotta sitten oman sotilaspoliittisen arvionsa Suomen viiteryhmästä. Siinä meidät sijoitetaan länsiryhmittymään ja Nato-ryhmittymään", Vilén huomauttaa.
Hän peräänkuuluttaa avoimuutta ja uutta asentoa keskusteluun, jota tulevasta selonteosta viritellään. Hallituksen pitää myös tehdä mahdollisimman nopeasti päätös turvallisuuspoliittisen seurantaryhmän perustamisesta, jota SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma esitti valmistelemaan selontekoa. Ajatusta ovat tukeneet Kääriäinen ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen.
"Sille on tullut tuki jo kaikista kolmesta suuresta puolueesta. Nyt pitäisi kuulla, onko Vanhanen valmis tähän. Jos on, kyse on enää siitä hallitus asettaa seurantaryhmän."
Kuminauhaa ei
veny loputtomiin
Seuraavan selonteon toinen iso kysymys Vilénin mukaan kuuluu pystyykö Suomi säilyttämään uskottavan kansallisen puolustuskykynsä.
Hänen mukaansa ristiriita kasvaa koko ajan siinä, että Suomi korostaa voimakkaasti pitävänsä tiukasti kiinni omasta puolustuskyvystään ilman kustannusnousua vastaavaa lisärahoitusta. Lisäksi menemme samaan aikaan entistä tiiviimpään ja haastavampaan yhteistyöhön EU:n ja Naton kanssa kansainvälisessä kriisinhallinnassa ja teemme siellä lisää taloudellisia sitoumuksia.
"Tätä kuminauhaa ei voi koko ajan venyttää. Ilman, että saadaan lisää rahaa puolustusvoimille tai löydämme sen kaltaiset poliittiset järjestelyt, jolla saamme lisää sotilasteknologiaa edullisemmin tai lisää turvajärjestelyjä pyhänä pitämämme yhtälön pohja, kansallinen puolustuskyky, on rapautumassa", Vilén korostaa.
Hän lisää, että jos nykyiset talousraamit pysyvät, emme yksinkertaisesti enää voi ylläpitää uskottavaa kansallista puolustuskykyä etenkään, kun puolustusvoimissa jatkuvat säästövelvoitteet.
"Nykyinen turvaselonteko on jo rakennettu sille minimitasolle, jolla puolustuskyky säilyy. Jos tätäkin pohjaa joudutaan uudelleen tarkastelemaa rahoitusongelmien vuoksi, olla tilanteessa, jossa on jo kysyttävä, onko meillä uskottava kansallinen puolustuskyky."
Tähän keskusteluun Vilén haluaa myös puolustusvoimien edustajien rohkeasti osallistuvan."Tämä keskustelu on myös käytävä ajoissa ennen seuraavan selonteon valmistelua."
Natolta tulee
lisää tarjouksia
Vilén korostaa, että Suomea pidetään maailmalla hyvänä kumppanina kriisinhallinnassa.
Sen lisäksi, että Suomi on sidottu tiukasti EU:n taistelujoukkoihin, puolustusministeriön virkamiehet kävivät viime maanantaina Brysselissä hyväksymässä yhteensä 65 kumppanuustavoitetta Naton kanssa. Niistä osa on uusia, osa vanhoja.
Vilén viittaa ministeri Kääriäisen lausuntoon, että nämä ovat määrällisesti ja laadullisesti keskimäärin Naton jäsenmaiden yläpuolella olevia joukkotavoitteita. "Siis kyvykkäimmille Nato-maille varattuja tavoitteita."
Ensi marraskuussa Riiassa pidettävässä Naton huippukokouksessa on Vilénin mukaan odotettaessa Suomelle tarjous osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkojen harjoitustoimintaan. Hänen mukaan siihen pitää myös tarttua.
"Olemme ottaneet jo niin pitkälle meneviä askeleita yhteistoimintaan Naton kanssa, että jos päättäisimme olla osallistumatta, se olisi poliittinen linjan muutos", Vilén sanoo.
"Minulla ei ole mitään syytä epäillä, että hallitus tekisi sen kaltaisen päätöksen", hän lisää.