"Nato-keskustelusta ei saa tulla alkometriä, johon kaikkien päättäjien pitää nyt puhaltaa, jotta nähtäisiin kuinka paljon veressä on Natoa", varoittaa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Liisa Jaakonsaari (sd.).
Häntä huolettaa, että tämän tyyppinen ilmapiiri on nyt vallalla. Etenkin vasemmistoliitossa ja osassa keskustaa jopa haetaan Jaakonsaaren mukaan sitä asetelmaa, että "kaikki päättäjät ja ehdokkaat yritetään alistaa Nato-alkometrin testiin".
Jaakonsaaren mukaan tästä ei hyödy kukaan. Sen sijaan muita voidaan vahingoittaa paljon.
"Jos ei ole selkäydinvarma ei-kanta, heti luokitellaan kannattajien joukkoon", Jaakonsaari harmittelee ja sanoo, että hänen omakin Nato-kantansa on yhä auki.
Tulevissa eduskuntavaaleissa Natosta pitää Jaakonsaaren mukaan keskustella, mutta "pelkkä puhalluttaminen ei ole oikea tapa pohtia asiaa". Jaakonsaari painottaa, että tämä ei vie keskustelua ja arviointia eteenpäin.
Raportista lisäeväitä keskusteluun
Maalisvaalien jälkeisen hallituksen ohjelmaan pitää yhä kirjoittaa Suomen linjaksi sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus, Jaakonsaari vaatii. Tosin hän haluaa, että liittoutumattomuus määritellään uudella tavalla.
"Suomen linjan pitää olla osallistuva ja aktiivinen liittoutumattomuuspolitiikka", Jaakonsaari sanoo.
Mitään sellaista muutosta turvallisuusympäristössä ei Jaakonsaaren mielestä ole näköpiirissä, joka kiirehtisi Suomea ottamaan kantaa Nato-jäsenyyteen.
Jaakonsaari istuu SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kalliomäen johtamassa Turvallisuus 2004 -työryhmässä, joka pohjustaa seuraavaa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Uuden hallituksen on määrä antaa selonteko vuonna 2004. Tässä yhteydessä mahdollinen Nato-jäsenyys nousee konkreettisemmin puntariin.
Jaakonsaari kertoo, että työryhmä saa tammikuun lopulla valmiiksi yhteenvetonsa tähänastisesta työstään. Hän haluaa, että raportti myös julkistetaan.
"Minusta se olisi hyvä. Näin päästäisiin Nato-alkometristä irti ja saataisiin uusia aineksia keskusteluun. Muuten on vaarana, että kaikki jää ilmaan. Työryhmän yksi tehtävä on myös alustaa tulevaa keskustelua", Jaakonsaari huomauttaa.
"Kansan tuki on selvä ja ehdoton vaatimus Natoon menolle. Kun ratkaisun aika tulee, pitää miettiä tarvitseeko järjestää kansaäänestys vai mitata kansan näkemys vaikkapa vuoden 2007 eduskuntavaalien yhteydessä", Jaakonsaari sanoo.
Kalliomäen turvallisuustyöryhmä aikoo alkuvuodesta järjestää eri puolilla maata keskustelutilaisuuksia. Ensimmäinen pidetään tämän kuun 20. päivänä Jyväskylässä.
Ulkopolitiikan johto samaa mieltä
Jaakonsaari torjuu tiukasti väitteet siitä, että Suomen poliittisella johdolla eli presidentti Tarja Halosella sekä pääministeri Paavo Lipposella (sd.) ja ulkoministeri Erkki Tuomiojalla (sd.) olisi linjaero Suomen Nato-jäsenyydestä.
Näin on tulkittu muun muassa presidentin uuden vuoden puheen ja pääministerin hieman aiemmin antaman lehtihaastattelun perusteella.
"Puheet linjaerosta ovat sellaista huulilta lukemista. Mitään linjaeroa tai ristiriitoja ulko- ja turvallisuuspolitiikan isosta linjasta ei kerta kaikkiaan ole", Jaakonsaari vakuuttaa.
Perään hän täsmentää, että iso linja on liittoutumattomuus, joka ei sulje myöhemmin muita vaihtoehtoja pois.
"Tästä ollaan niin yksimielisiä kuin olla voi."
Vahva tuki Lipposen Irak-linjaukselle
Jaakonsaari puolustaa voimakkaasti Lipposen joulukuun alussa Yhdysvaltain vierailulla presidentti George W. Bushille antamaa tukea mahdollisessa Irak-hyökkäyksessä. Jaakonsaaren mukaan Suomessa on jopa tarkoituksella tulkittu Lipposen sanoja väärin ja ryhdytty tekemään ulkopolitiikalla sisäpolitiikkaa.
Jaakonsaari korostaa, että Suomi ei hyväksy sotaa.
"Mutta terrorismin vastaisessa taistelussa, johon Suomen osallisuutta kysyttiinkin, oli oikein vastata, että olemme mahdollisesti mukana jälleenrakentamistyössä. Näin Lipponen lupasi."
"On totta, että Irakin presidentti Saddam Hussein on aikamme Stalin, jolloin USA:n kovat toimetkin ovat oikeutettuja", Jaakonsaari sanoo. Perään hän korostaa sen tärkeyttä, että Irakin sodan uhka pysyy YK-raiteella.
Jaakonsaaren mukaan YK:ta tulee tukea sekä sen asemaa ja arvovaltaa vahvistaa kaikin keinoin jatkossakin. Jaakonsaari korostaa, että terrorismi on tällä hetkellä suurin uhka ja Suomen pitää olla mukana terrorismin vastaisessa taistelussa.
Pohjoinen ulottuvuus esillä
Lipposen Bushin tapaaminen ei Jaakonsaaren mielestä saanut Suomessa sitä arvoa, mikä sille olisi kuulunut ja pitänyt antaa.
"Jo senkin takia, että presidentit keskustelivat myös pohjoisen ulottuvuuden politiikasta ja nyt Yhdysvallat on tulossa mukaan siihen. Lipponen kertoi SDP:n eduskuntaryhmälle, että tämä oli vakavasti esillä."
Jos USA saadaan EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan esimerkiksi rahoituskumppaniksi, se on Jaakonsaaren mukaan todella suuri merkityksellinen asia.
Hän muistuttaa, että pohjoinen ulottuvuus saatiin EU:n agendalle Suomen ja Lipposen aloitteesta ja voimakkaiden ponnistelujen jälkeen.
Jaakonsaaren mukaan suurin mailmanpolitiikan muutos, mikä lähiaikoina on tapahtunut, on Venäjän ja USA:n lähestyminen. "Tämä muuttaa oikeastaan kaikkea ja sen avulla Venäjä saadaan entistä voimakkaammin integroitua läntiseen yhteystyöhön. Vasta lähivuosina tulee näkymään sekin, mitä kaikkea Lipposen ja Bushin tapaaminen konkreettisesti merkitsee", Jaakonsaari lisää.
Hän toteaa, että EU:n laajentumisen seurauksena unionin henkinen energia tulee keskittymään itäiseen ulottuvuuteen. Siksi on hyvä, jos pohjoiselle ulottuvuudelle tulee energiaa ja inspiraatiota USA-kytkyn kautta.