Kunta- ja palvelurakennehankkeessa valmisteltavan puitelain tavoitteeksi tulee Kuntaliiton hallituksen mielestä ottaa vahvat ja elinvoimaiset peruskunnat.
Työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta aluekokonaisuudesta muodostuvien peruskuntien pitää pystyä turvaamaan kansalaisten peruspalvelut myös pitkällä tähtäimellä.
Puitelakivalmistelua torstaina käsitellyt Kuntaliiton hallitus ei ole asettanut vahvalle peruskunnalle selkeää asukasmäärätavoitetta.
Käytännössä puhutaan kuitenkin vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjasta.
Kunnan väestöpohjan oltava riittävä
"Lähtökohta on se, että kunnilla on riittävä väestöpohja. Kuntaliitoksia tulee tukea, mutta niiden tulee tapahtua edelleen vain vapaaehtoiselta pohjalta", Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Nousiainen (kesk.) sanoo.
Hänen mukaansa yhtä ainoaa oikeaa kuntakokoa ei ole olemassa, vaan vahvojen ja elinvoimaisten kuntien syntymistä on arvioitava alueellisesta näkökulmasta.
Valmisteilla olevassa puitelaissa tullaan puheenjohtaja Nousiaisen mukaan kuitenkin määrittämään peruspalvelujen tehtäväkohtaisia väestöpohjatavoitteita.
Valtion huolehdittava
kuntien resursseista
Varapuheenjohtaja Rakel Hiltusen (sd.) mukaan kuntien tulee tehdä syksyyn 2007 mennessä sitovat ehdotukset kuntaliitoksista tai peruspalvelupiirien muodostamisesta.
Kuntien, joilla ei ole valmiuksia yhdistyä, tulisi Kuntaliiton hallituksen mielestä antaa ainakin pääosa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluistaaan kuntien muodostamien peruspalvelupiirien hoidettaviksi. Peruspalvelupiirien väestöpohja olisi niinikään vähintään 20 000 asukasta.
Tällä hetkellä Suomessa on vireillä yhteensä yli kolmekymmentä kuntaliitoshanketta, jotka koskevat kaikkiaan yli sataa kuntaa.
Kuntien itsehallinnon sekä elinvoimaisten ja toimintakykyisten kuntien turvaamista pidetään yhtenä puitelain tärkeimmistä tavoitteista. Myös verotusoikeus halutaan säilyttää kunnilla.
Valtion huolehdittava
kuntien resursseista
Kuntaliiton hallitus edellyttää valtion huolehtivan siitä, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset selviytyä tehtävistään. Puheenjohtaja Pekka Nousiaisen mukaan valtio ei saa antaa kunnille lisävelvoitteita, ellei niitä seuraa riittävä määrä lisäresursseja.
Lisäksi suomalaiskuntien yhdistymisestä syntyvät valtionosuusmenetykset sekä hallinnon ja palvelujen uudelleenjärjestämisestä aiheutuvat kulut pitää korvata kunnille täysimääräisinä.
"Vielä on se tilanne, että kuntaliitoksissa voidaan menettää valtionosuuksia. Asia pitäisi hoitaa kuntoon, ettei tällaisia menetyksiä sattuisi", Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne toteaa.
Kuntaliiton hallitus käsittelee asiaa seuraavan kerran saatuaan analyysin alueiden esityksistä ja raporteista.