Kuntaliitosselvitys etenee käytännössä Ruukin ja Siikajoen kunnissa hieman eri tavalla, vaikka kysymys on yhteisestä selvityksestä. Ruukissa luottamushenkilöiden keskuudessa vallitsee kuntaliitosta kohtaan enemmän myönteinen asenne, Siikajoella päätöksenteon pohjana pidetään laajaa kuntalaiskeskustelua ja 19. helmikuuta toteutettavaa neuvoa-antavaa kansanäänestystä.
Ruukin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Raimo Niinimaa (kesk.) luonnehtii tunnelmia kuntaliitokselle myönteiseksi. Kielteisiä kommentteja ei ole juuri ollut. Ainoa asia, josta on enemmän keskusteltu, on mahdollisesti perustettavan uuden kunnan nimi. Selvitysmiehen esittämän Siikajoki-nimen ohella muitakin esityksiä on tullut.
"Olen aistinut, että ilmapiiri on kuntaliitokselle myötämielinen niin oman isäntägallupin kuin luottamusmiesten keskuudessa", Niinimaa sanoo.
Siikajoella kuunnellaan kuntalaisten mietteet
Siikajoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kalevi Kiviniitty (kesk.) korostaa, että luottamusmiesten kesken ei asiaa ole yhdessä vielä pohdittu. Nyt odotellaan, millaisia ajatuksia tiedotustilaisuudet ja kansanäänestys mukanaan tuovat.
Kuntajakoselvittäjänä toimivan Ruukin kunnanjohtajan Tommi Lepojärven lopullista selvityspaperiakin vielä odotellaan keskustelun ja tiedottamisen pohjaksi. Ylimääräiseen kuntalaisille jaettavaan tiedotteeseen kerätään kaikki saatavissa oleva tieto. Ne yhdessä muodostavat pohjan Siikajoen kunnanhallituksen ja -valtuuston käsiteltäväksi ja asiasta päättämiseksi.
"Mitä laajemmin mielipiteet pystytään ottamaan päätöksenteossa huomioon, sen parempi lopputulos on. Kunnanvaltuustolla on toki asiassa oma vastuunsa, kun asiasta lopullisesti päätetään", Kiviniitty muistuttaa.
Valtuutettuihin luotetaan molemmissa kunnissa
Ruukin kunta ei järjestä kuntaliitosta koskevaa kansanäänestystä, koska Niinimaan mukaan asia on ollut julkisuudessa jo sen verran kauan. Asiaa koskevaa kielteistä palautetta ei ole tullut.
"Ilmeisesti kuntalaiset luottavat kunnanvaltuutettujen pystyvän päättämään tällaisestakin asiasta. Oletettavasti yksittäisiä kielteisiäkin mielipiteitä on", perustelee Niinimaa.
Siikajoella puolestaan päädyttiin kansanäänestyksen toteuttamiseen. Kiviniitty oli heti alkuun sen kannalla, koska kuntalaisilta tuli aloitteita kansanäänestyksen toteuttamiseksi riittävän paljon.
Ainoa suurempi särö, joka kuntaliitosselvityksen aikana on esille noussut, on tullut Siikajoen seurakunnan kautta. Julkisuuteen toimittamassaan tiedotteessa seurakunta toteaa, että se ei ole saanut riittävästi tietoa selvitysasiasta. Seurakuntalaisille on tullut harhakäsitys siitä, että seurakunta säilyttäisi liitoksessa itsenäisyytensä. Näin ei käytännössä kuitenkaan ole.