Kun lukemattomien kuntaliitospalaverien ja niissä kuluneiden kahvilitrojen voimin ei saada rakennettua uutta kuntaa, iso osa työstä menee väkisinkin hukkaan. Kahden epäonnistuneen liitoshankkeen veteraanit Nivala ja Haapajärvi saivat kokea karvaasti, kuinka epäonnistuneet hankkeet jarruttivat kuntien oman toiminnan kehittämistä.
Taloudellisen tilanteen vuoksi välttämätön toiminnan tehostaminen jumittui, kun johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden ajasta huomattava osa kului kahden viimeisen vuoden aikana liitosyrityksiin, jotka eivät johtaneet mihinkään.
Viimeksi Nivala ja Haapajärvi yrittivät liitosta yhdessä Reisjärven kanssa - ilman tulosta. "Kuntaliitokset eivät toteutuneet ja siinä kohtaa muistaa työmäärän, mikä niihin on käytetty. Se haihtui osittain savuna ilmaan", Nivalan kaupunginjohtaja Pasi Marjakangas päivittelee.
Nivalan ja Haapajärven kaupunginjohtajat myöntävät, että kaupunkien kehittäminen on jäänyt yhdistymisyrityksien vuoksi sivuosaan. "Niihin on käytetty paljon aikaa ja oman toiminnan kehittäminen on jäänyt väistämättä taustalle", Marjakangas toteaa.
Haapajärven kaupunginjohtaja Maija-Liisa Veteläinen jakaa Marjakankaan näkemyksen.
"Ensinnäkin hankkeet sitovat päänupin hirveän pitkälle. Silloin, kun tällainen hanke on meneillään, omassa organisaatiossa tehtävä työ on lapsipuolen asemassa. Se on pakko sanoa, että aivan leijonanosan nämä ovat vieneet kokonaistyöpanoksesta", Veteläinen valottaa.
Myönteisenä asiana kaupunginjohtajat näkevät sen, että liitosselvitykset ovat synnyttäneet jonkin verran suuntaviivoja, joiden mukaan kaupunkeja voidaan jatkossa kehittää.
Kummassakaan kaupungissa ei tällä hetkellä viritellä kuntaliitoksia. Nivalassa on linjattu, että nykyisen valtuustokauden aikana keskitytään viimeinkin kehittämään omaa toimintaa.
Tehostamistoimia saattaa edelleen löytyä kuntarajat ylittävästä yhteistyöstä, esimerkiksi valmisteilla olevasta liikelaitoksesta, jonka on tarkoitus huolehtia Nivalan, Ylivieskan, Alavieskan ja Sievin yhteisen peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja kuntien kiinteistöhuollosta.
"Syvenevän yhteistyön edellytys on luottamuspääoma ja sitä nyt rakennetaan. Katsotaan sitten, mihin se johtaa tulevaisuudessa", Pasi Marjakangas pohtii Kallion kuntien tulevaisuutta.
Haapajärvellä keskitytään puolestaan löytämään kumppanit sosiaali- ja terveyspiiriin. Viritelmiä on Pyhäjärven, Reisjärven, Kärsämäen ja Pyhännän kanssa.
"Ollaan palattu vanhalle pohjalle, mutta sote-piirin muodossa. Ainakaan tällä hetkellä emme puhu kuntaliitoksesta", Maija-Liisa Veteläinen linjaa.