Suomessa on alkamassa tai aloitettu lähes kolmekymmentä kuntaliitosselvitystä. Lisäksi monissa kunnissa käydään liitoskeskusteluja, mutta ne eivät ole vielä johtaneet virallisiin selvityksiin.
Viimeisimpinä esillä on ollut esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Tuusulan, Järvenpään ja Keravan kuntaliitos.
Turun eläkkeelle jäävä kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty heitti muutama päivä sitten löylyä lisää esittämällä Suur-Turkua, jossa Turku, Kaarina, Lieto ja Raisio yhdistettäisiin yhdeksi kunnaksi. Hän haluaisi jakaa lisäksi Varsinais-Suomen 54 kuntaa viideksi kokonaisuudeksi.
Liitoskeskustelu koskee
ainakin sataa kuntaa
Pohjois-Suomessa menossa olevan viiden virallisten selvitysten lisäksi keskustelu käy vilkkaana esimerkiksi Kiimingissä ja Haukiputaalla.
Kuntaliitoskeskustelu koskee ainakin sataa kuntaa. Buumi on historiallisen suuri. Mutta siitä, mitkä ovat koko kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tulokset, on vain arvailuja.
Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen kiistää väitteet, joiden mukaan hallitus jää kunnista jälkeen ja että uudistus ei ole kenenkään hanskassa.
"Minusta se on juuri sen verran hanskassa kun on tarvetta. Haluamme, että asiaa pohditaan vapaana liian suurista rajoitteista."
Manninen vetoaa siihen, että kesäkuussa annettavassa puitelaissa määritellään uudistuksen prosessi, aikataulu ja tarkat tavoitteet.
"Sitten alkaa todellinen lainsäädäntövalmistelu ja uudistuksen suunnittelu ja toimeenpano kunnissa", hän summaa. Ministeri ei kuitenkaan halua paljastaa yksityiskohtaisia tavoitteitaan tässä vaiheessa.
Manninen kiistää myös väitteen, jonka mukaan keskustan kenttä on tyrmännyt kuntauudistuksen.
"Alkuvaiheessa varsinkin ja osin vieläkin on kentällä hämmennystä, kun ei tiedetä, mistä on kysymys. Tilanne on rauhoittunut, kun se on selvinnyt", Manninen sanoo.
Erilaiset olosuhteet
otettava huomioon
Mannisen mielestä erilaiset olosuhteet tulee ottaa uudistuksessa huomioon.
"Lapissa on oltu kriittisimpiä. Siellä ei ole huomioitu, että tehtävänannossa on mainittu, että alueelliset erot otetaan huomioon", hän toteaa.
"Ei tarvita kaavamaisia ratkaisuja. Tunnustamme myös pääkaupunkiseudun erityisaseman. Luulen, että pääkaupunkiseudulla mietitään, millaisia ehdotuksia on tulossa", ministeri Manninen sanoo.
Kuntaliiton toimitusjohtajan Risto Parjanteen mielestä hankkeen jäsentymättömyys hämmentää kuntia.
"Onko pakko tehdä ja mitä? On ollut paljon epäselvää poliittista signalointia", toimitusjohtaja Parjanne arvioi.
Kuntaliiton konsultit kertovat, että osa jo ajatelluista selvityksistä on peruuntunut tai pantu jäihin, kun on todettu, ettei tarvitsekaan tehdä mitään. Erikoinen tilanne", Parjanne kertoo."
Isompia kunta-
yksiköitä tarvitaan
Parjanne uskoo, että uudistushanke on hanskassa, mutta vielä ei ole katsottu tosissaan poliittista linjaa. Hän ei kuitenkaan ennusta, että paketti kaatuu kokonaan hallituspuolueiden vääntöön.
Risto Parjanteen mielestä yksi puitelain vaikeimmista kysymyksistä on, kuinka tarkasti ja millä tavalla siinä otetaan kantaa kuntien kokoon ja siihen liittyviin poikkeuksiin. Tärkeää on, millä keinoilla lopputulokseen mennään.
"Niin Kuntaliitto kuin merkittävimmät puolueetkaan eivät hyväksy pakkoliitoksia. Mutta nykyistä toimivampia ja isompia kuntayksiköitä tarvitaan", Parjanne korostaa.
Kuntaliiton toimitusjohtaja uskoo, että koko kunta- ja palvelurakenneuudistus vähentää merkittävästi kuntien määrää.