Liito-oravan havaitseminen keskeytti hakkuut UPM-Kymmenen metsätyömaalla Merijärven Laitaperän Isosaaressa. Hakkuita jatkettiin vasta, kun liito-oravan elinalue saatiin kartoitettua ja sen ydinosa rajattua hakkuiden ulkopuolelle.
"Kun kaadoin kuusta, huomasin, että siitä hyppäsi kaksi liito-oravaa aivan koneeni vieressä olevaan pieneen koivuun ja heti perään noin neljänkymmenen metrin päähän haapaan", kertoo havainnon tehnyt hakkuukoneen kuljettaja Veli Knuutinen.
Knuutinen tunnisti liitelijät heti liito-oraviksi, vaikka edellisestä kotipuolessa Pattijoen Relletissä tehdystä havainnosta oli kulunut jo 35 vuotta.
"Kyllähän minä liito-oravan tunnen", Veli Knuutinen naurahtaa.
Knuutinen oli keskellä päivää aloittamassa hakkuuta Tauno ja Teijo Myllyojan omistamassa metsässä muutaman kilometrin päässä Merijärven kirkolta Alavieskaan päin. Hakkuut keskeytettiin välittömästi lisätutkimuksia varten.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, Oulun yliopiston ja UPM-Kymmenen asiantuntijat kävivät paikalla ja arvioivat juuri hakkuun alle tulleen alueen olevan liito-oravan elinympäristön ydinaluetta.
Vajaan kolmen hehtaarin hakkuualueesta rauhoitettiin reilun hehtaarin suuruinen osa. Lisäksi jätettiin puustoisia liitokäytäviä, joita pitkin liito-oravat pääsevät siirtymään toisiin metsiköihin.
Rahanmenetys
kirpaisee
Myllyojien omistamaa metsää on raivattu viimeksi kymmenkunta vuotta sitten. Tuolloin ei tehty havaintoja liito-oravasta.
Myllyojilta jää saamatta 150 motin tulot, jotka äkkiä laskien merkitsevät rahassa vajaata 3 500 euroa. Suojelusta he eivät saa korvausta.
Isännät myöntävät rahanmenetyksen kirpaisevan. "Mutta toisaalta sen ymmärtää", he tokaisevat.
Kuusi, jossa liito-oravat majailivat, ehdittiin kaataa. Hankintaesimies Pentti Valtokari UPM-Kymmenestä kaivaa kuusen kaatopaikalla lumipeitteen alta vanhaa oravanpesää, jossa liito-oravat todennäköisesti majailijat. Takana on toinen kuusi. Sen latvassa on samanlainen oksista kyhätty möykky. Liekö oravien toinen koti.
Ydinalueelta löytyy paljon liito-oravien kullankeltaista riisinjyvän kokoisista papanoista koostuvia pikku möykkyjä. Metsänomistajia ihmetyttää, että oravat ovat viihtyneet täällä, sillä alueen läpi kulkee tie ja hieman etäämmällä jyristävät raskaat turpeennostokoneet.
Kaikki
koulutetaan
Metsätalousesimies Juha Ollila UPM-Kymmenestä kaivaa autonsa takakontista liito-oravaa käsittelevän kirjan ja sanoo sen kuuluvan metsäammattilaisten käsikirjastoon.
Yhtiö on ohjannut väkeään luonnonhoitotutkintokoulutukseen vuodesta 1998 lähtien. Tikkatutkinnoksi miesten ristimän koulutuksen on suorittanut tähän mennessä 300 henkilöä. Koko metsäosaston väen metsurit, koneenkuljettajat ja toimihenkilöt sekä alihankkijat mukaan lukien on suoritettava tutkinto 2005 mennessä.
"Tällä tähtäämme metsäosaston ympäristöosaamisen kehittämiseen ja työmaiden luonnonlaadun varmistamiseen."