Luonto-Liitossa ihmetellään ympäristöministeriön selvityksiä, joiden mukaan liito-oravakanta ei enää olisikaan Suomessa vaarantunut. Luonnonsuojelijoiden mielestä Suomen ei tule tehdä EU:lle mitään liito-oravan suojeluasemaan liittyviä muutosesityksiä, ennen kuin lajin on kiistattomasti todettu saavuttaneen suotuisan suojelutason.
Vuonna 2000 tehdyssä uhanalaisuusluokituksessa liito-oravakannan todettiin vaarantuneen valtakunnallisesti. Nyt ympäristöministeriö kuitenkin on havainnut kannan voimistuneen niin, että uhanalaisuusluokitusta voitaisiin laskea.
Ympäristöneuvos Pertti Rassi ympäristöministeriöstä muistuttaa, että pian sen jälkeen kun liito-oravan uhanalaisuus määriteltiin, kriteerit muuttuivat.
"Uusien kriteereiden perusteella liito-orava on vain silmällä pidettävä laji. Sitä paitsi kolmevuotisen tutkimuksen ensimmäisen vuoden alustavat tulokset jo osoittavat, että laji on huomattavasti runsaampi kuin aikaisemmin on oletettu."
Rassi pitää selvänä, ettei liito-orava enää ole niin uhanalainen, että se vaatisi direktiivi-tasoista suojelua.
Liito-oravalle uusi suojelustatus
Ympäristöministeriö valmistelee liito-oravan suojeluasteen pudottamista silmälläpidettäväksi lajiksi. Se mahdollistaisi lajin poistamisen EU:n erityistä suojelua vaativien lajien listalta. "Tutkimus valmistuu kahden vuoden kuluttua, jolloin liito-oravalle voidaan määritellä sille kuuluva suojelustatus", Rassi kertoo.
Missä aikataulussa direktiivin lajilistaa voidaan muuttaa, sitä Rassi ei ryhdy arvioimaan. Hän sanoo, että monissa muissakin maissa on käsitys, ettei lista ole ajan tasalla.
Liito-oravien määräksi Suomessa arvioidaan 20 000-40 000 naarasta. Rassi sanoo, että kanta on huomattavasti suurempi.
"Arviota voidaan pitää luotettavana. Se perustuu tietoon, kuinka paljon ja minkälaisilta alueilta havaintoja on tehty ja minkälaiset alueet ovat vielä tutkimatta", hän sanoo.
Taustalla uhka oikeustoimista?
Luonto-Liiton Natura-asiantuntija Tapani Veistola ihmettelee, millä perusteella ympäristöministeriössä vedetään johtopäätöksiä jo nyt, vaikka tutkimuksesta on kulunut vasta vuosi.
"Ympäristöhallinnon meneillään olevaan runsausselvitykseen liittyy myös vakavia metodisia ongelmia. Pelkät liito-oravan papanat eivät kerro esimerkiksi onko eläin koiras tai naaras, vanha tai nuori, havaintopaikalla pesivä vai sen läpi vaeltava yksilö. Näillä tiedoilla on keskeinen merkitys kannan koko ja populaatiodynamiikkaa arvioitaessa", hän sanoo.
Veistola muistuttaa, etteivät EU:n uhanalaisten lajien direktiiviliitteet ole edes avoinna. "En tiedä, milloin niihin voidaan puuttua mutta tuskin kuitenkaan ennen Naturan lopullista hyväksymistä", hän sanoo.
Veistola pohtii, yrittääkö ministeriö aktiivisuudellaan pelastaa Suomen komission uhkaamilta oikeustoimilta. EU on aiemmin katsonut, että Suomi laiminlyö liito-oravan luonnonvaraisten elinolojen turvaamista edellyttävää luontodirektiiviä.
Myös EU:n komission ympäristöpäällikkö Nicholas Hanley puuttui viime maaliskuussa Suomen liito-oravakeskusteluun. Hän sanoi, ettei EU tule poistamaan liito-oravaa tiukkaa suojelua vaativien eläinlajien listalta, jos puheille lajin yleistymisestä ei ole mitään tieteellistä tukea.