Oliko huono työpäivä? Kiirettä ja liikaa ristiriitaisia vaatimuksia? Tuliko esimieheltä ja asiakkailta epäreilua palautetta? Tällaisen päivän jälkeen tekee mieli heittäytyä sohvalle makaamaan ja avata irtokarkkipussi.
Se ei kuitenkaan kannata. Parhaiten tässä tilanteessa auttaa liikunta. Jos et usko, kokeile.
Lähde vaikka lenkille, satoi tai paistoi. Tunnin juoksemisen jälkeen maailma alkaa kirkastua. Työmurheet asettuvat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Pomon ja asiakkaiden napinat tuntuvat jo pikkujutuilta.
Lenkillä moni ongelma ratkeaa kuin itsestään ja saat uusia ideoita. Alat jopa odottaa seuraavaa työpäivää, sillä olet juuri keksinyt ratkaisun työpaikan epäkohtaan.
Liikunta piristää. Mikä tahansa arjen pikkumurhe kaikkoaa sillä, että lähtee liikkeelle.
Pitkäkestoiseen liikuntaan liittyvä endorfiinihumala on mukava ja terveellinen olotila, jonka aikana maailma näyttää tavallista paremmalta paikalta.
Myös tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että kuntoilu pitää yllä tasapainoista mielialaa.
En yllättynyt viikko sitten julkaistusta uutisesta, jonka mukaan säännöllinen liikunta voi vähentää masennusoireita yhtä paljon kuin depressiolääkkeet tai psykoterapia.
Liikunnan vaikutuksista mielialaan puhuttiin viime viikolla liikuntalääketieteen symposiumissa Kuopiossa. Asiasta luennoineen tutkijan mukaan liikunta kohottaa mielialaa nopeasti, jopa yhden kerran jälkeen.
Suomessa kiistellään aika ajoin masennuksen lääkehoidon ja psykoterapian paremmuudesta. Kumpaakin tarvitaan, mutta niiden rinnalla myös liikunnasta näyttäisi olevan hyötyä masennuksen hoidossa.
Tutkimuksissa ohjattu harjoittelu on vähentänyt masennus- ja ahdistuneisuusoireita enemmän kuin lumehoito.
Vähän liikkuvat näyttävät sairastuvan masennukseen useammin kuin paljon liikkuvat.
On viitteitä siitä, että liikunta lievittää ruumiillisista pitkäaikaisvaivoista kärsivien masennus- ja ahdistuneisuusoireita.
Liikunta on mielestäni alikäytetty terveyden edistämiskeino.
Liikunnan avulla voidaan ehkäistä ja hoitaa monia pitkäaikaissairauksia, kuten kakkostyypin diabetesta, kohonnutta verenpainetta, lihavuutta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, astmaa, keuhkoahtaumatautia, polven nivelrikkoa, nivelreumaa sekä niska- ja alaselkävaivoja.
Liikunta on helppo, halpa ja monesti lääkkeen veroinen hoitokeino monissa terveysongelmissa.
On yllättävää, että liikuntareseptin käyttö on ainakin lehtitietojen mukaan jäänyt Suomessa varsin vähäiseksi. Kymmenen vuotta sitten liikuntareseptiltä odotettiin paljon.
Arveltiin, että kun lääkäri auktoriteettina määrää liikuntaa lääkkeen tavoin reseptillä, suomalainen tottelee ja hyvinvointimme paranee.
Koska liikunnan hyödyt ovat kiistattomat, terveydenhuollon pitäisi ottaa liikunta nykyistä tärkeämmäksi työkaluksi, reseptillä tai ilman.
Eikä vain terveydenhuollon. Liikuntaa voisi hyödyntää muuallakin, vaikka sosiaalityössä. Voisi olettaa, että liikunta lisäisi myös esimerkiksi pitkäaikaistyöttömän hyvinvointia ja uskoa huomiseen. Liikunta ei maksa mitään.
Liikkumattomuus on tämän hetken suurimpia terveysriskejä. Vaikka harrastamme liikuntaa entistä enemmän, liikumme aiempaa vähemmän.
Väestökyselyissä ihmiset yliarvioivat omat liikuntamääränsä. Moni luulee liikkuvansa riittävästi, kun käy viisi kertaa viikossa lenkillä tai jumpassa. Harrastettu liikunta ei kuitenkaan riitä kompensoimaan arkiaktiivisuuden vähenemistä.
Kahdeksan tunnin istuminen paikallaan konttorissa ei tee hyvää kenenkään keholle eikä mielelle. Huono työpäiväkin saattaa joskus johtua vain liikunnan puutteesta.
Kolumni