Moni raskaana oleva nainen jämähtää sohvalle loikoilemaan, vaikka liikunta olisi suotavaa niin odottajan kuin sikiönkin kannalta. Jos äidillä ei ole mitään suuria perussairauksia ja raskaus on edennyt normaalisti, hänen kannattaa urheilla ja kuntoilla lähes entiseen malliin. Tärkeää on kuitenkin kuulostella koko ajan oman kehonsa tuntemuksia.
- Hyvää liikuntaa on esimerkiksi kävely, uinti ja kuntosaliharjoitus suhteellisen pienillä painoilla ja useilla toistoilla. Aloittelijan on hyvä liikkua 3-4 kertaa viikossa. Joka päiväkin voi liikkua, jos se tuntuu hyvältä, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Päivi Vuolo-Merilä Oulun yliopistollisesta sairaalasta opastaa.
Aktiiviliikkuja yleensä jatkaa kuntoilua raskaaksi tultuaankin, mutta Vuolo-Merilän arvion mukaan pääosa odottavista äideistä laistaa liikunnan. Yhä useampi raskaana oleva nainen onkin ylipainoinen.
- Huomattavan monelle synnyttäjälle on ylipainon vuoksi vaikea tehdä raskaudenaikaista ultraäänitutkimusta. Näkyvyys ei ole niin hyvä kuin olisi toivottavaa, Vuolo-Merilä kertoo.
Hänen mukaansa nykyään ei ole poikkeuksellista sekään, että synnyttämään tulee yli 100-kiloinen nainen.
Vuolo-Merilä pitää tärkeänä, että esimerkiksi neuvoloissa äitejä kannustettaisiin ottamaan liikunnasta elämäntapa ja jatkamaan kuntoilua myös raskauden aikana.
Liikunta ja raskaus oli yhtenä aiheena liikuntalääketieteen päivillä Oulussa perjantaina. Tapahtuman järjestivät Oulun liikuntalääketieteellinen klinikka ja Virpiniemen liikuntaopisto.
Synnytykseen voimaa
Raskausajan liikunnasta on monenlaista hyötyä. Kunnostaan huolta pitävän odottajan liikakilot pysyvät kurissa ja lisäksi riski diabetekseen tai korkeaan verenpaineeseen alenee.
Liikunnasta saa voimaa myös synnytykseen: liikkujan fyysinen suorituskyky on parempi kuin pelkästään kotona löhöilevän.
Vuolo-Merilä sanoo, että toisin kuin aiemmin luultiin, voimakaskaan liikunta tai kuntosaliharjoittelu eivät voimista liikaa lantiopohjan lihaksia ja näin hidasta synnytystä.
- Tutkimusten mukaan liikkuvien naisten synnytykset ovat menneet nopeammin kuin muiden. Yleensä heidän lapsensa ovat olleet parempikuntoisia.
Liikkuvien äitien lasten syntymäpaino on ollut muita noin 300-400 grammaa pienempi. Vuolo-Merilän mukaan tämän on todettu johtuvan siitä, että lapsella on vähemmän rasvakudosta.
Varo kaatumista
Alkuraskaudessa liikkuminen on useimmille vielä helppoa, mutta raskauden edetessä ja mahan kasvaessa kuntoilumuotoa on ehkä tarpeen vaihtaa.
- Raskaudessa keho ja tasapaino muuttuvat. Silloin on varottava kaatumista ja putoamista. Kohtu alkaa nousta luisen lantion suojista yleensä 12-15 raskausviikon jälkeen. Silloin kontaktilajit kuten jääkiekko, jalkapallo ja koripallo voivat olla vaarallisia. Kontaktilajeissa vatsan alueelle saattaa tulla iskuja, mikä voi irrottaa istukan ja aiheuttaa äidille sekä sikiölle vaaratilanteen.
Raskauden edetessä odottava äiti ei jaksa ponnistella yhtä hyvin kuin aiemmin, Vuolo-Merilä muistuttaa. Jos liikunta on liian rasittavaa, naista alkaa huimata, heikottaa ja hänelle saattaa tulla pahoinvointia.
- Raskaus vie osan energiasta. Siksi liikunnan yhteydessä on tärkeää muistaa ottaa ravintoa ja nestettä tarpeeksi. Silloin veri riittää hyvin myös sikiölle.
H-hetkeen asti
Se, kuinka pitkään raskaana oleva nainen jaksaa harrastaa liikuntaa ennen synnytystä, on hyvin yksilöllistä. Yksi käy kävelyllä tai vaikkapa uimassa vielä viime hetkille asti, kun toinen joutuu esimerkiksi supistelujen vuoksi lopettamaan kuntoilun jo aikaisessa vaiheessa.
Synnytyksestä toipuminen kestää yleensä neljästä kuuteen viikkoa. Vuolo-Merilän mukaan liikuntaa on hyvä aloitella synnytyksen jälkeen varovasti ja omaa kuntoaan tunnustellen. Liikunta ei haittaa maidon eritystä. Imettävän äidin on kuitenkin syytä muistaa hörppiä nestettä tavallista useammin.