Lii­kun­ta on mie­li­ala­lää­ket­tä äidille

Fysioterapeutti Virva Pisano kehottaa raskaana olevia ja synnyttäneitä äitejä liikkumaan. Tällä hetkellä suomalaisäitien vauvat syntyvät yhä isompikokoisina, mikä viittaa siihen, että äidit liikkuvat liian vähän ja saavat energiaa enemmän kuin tarvitsevat.

Arjen keskelläkin voi pysähtyä pieneen liikuntaharjoitukseen. Virva Pisano tekemässä selänojennusharjoitusta. Daniela ja Gabriela Pisanollakin on äidin selässä hauskaa.
Arjen keskelläkin voi pysähtyä pieneen liikuntaharjoitukseen. Virva Pisano tekemässä selänojennusharjoitusta. Daniela ja Gabriela Pisanollakin on äidin selässä hauskaa.
Kuva: Janica Karasti

Fysioterapeutti Virva Pisano kehottaa raskaana olevia ja synnyttäneitä äitejä liikkumaan. Tällä hetkellä suomalaisäitien vauvat syntyvät yhä isompikokoisina, mikä viittaa siihen, että äidit liikkuvat liian vähän ja saavat energiaa enemmän kuin tarvitsevat.

Liikunnan ammattilaisena ja jo paljon aiheesta alan lehtiin kirjoittaneena Pisanolta ilmestyi vastikään esikoisteos "Liikkuva äiti". Kirjalle oli suora tilaus, sillä nykyäidit ovat halukkaita saamaan tietoa ja neuvoja.

Pisano on huomannut, että neuvoloiden jakamat liikuntaohjeet ovat usein ylimalkaisia. "Kun ihmisten työ ei enää ole niin fyysistä, tarvitaan selkeitä ohjeita miten liikkua. Liikunnallisen äidin synnytys käy yleensä helpommin ja hän on energisempi kuin vähän liikkuva", hän toteaa.

Teoksen ydinajatus on se, että äiti oppisi löytämään arjen keskeltä ne hetket, joita voi hyödyntää fyysiseen harjoitteluun. Sellainen voi olla esimerkiksi lasten kanssa pulkkamäkeen meneminen. Kun tunnin kulkee ylös alas mäkeä, on kyseessä jo treeni.

"Varsinkin jos syntynyt lapsi ei ole ensimmäinen, on aika todella rajallista. Olen työskennellyt liikunnan parissa 80-luvulta saakka ja ohjannut personal trainerina raskaana olevia ja vastasynnyttäneitä äitejä, mutta vasta omat lapseni, 4-vuotias Daniela ja 7 kuukauden ikäinen Gabriela ovat tehneet minusta lopullisen asiantuntijan. Nyt voin puhua kokemuksen äänellä liikkumisesta ja ajan järjestämisestä", Pisano nauraa.

Raskausaika ei ole paras aika uusille lajeille, joihin keho ei ole tottunut. Liikunnan tulisi olla kuntoa ylläpitävää, mukavuusalueella tapahtuvaa liikkumista. Sopivia lajeja ovat muun muassa sauvakävely, uinti raskauden kahdella ensimmäisellä kolmanneksella ja kuntosaliharjoittelu asiantuntijan opastuksella.

"Himoliikkujille haluan sanoa, että vauvaa odottaessa pitää malttaa hiljentää vauhtia ja laskea tehoja. Hikoilla ja hengästyä saa ja pitääkin. Kuntoilijan tulisi kuunnella itseään ja vauvan vointia harjoituksen aikana ja sen jälkeenkin."

Urheilulajit, joita raskausaikana on syytä välttää, ovat kaikki liikuntamuodot, jotka altistavat putoamiselle, kaatumiselle tai iskuille kuten ratsastus, laskettelu tai itsepuolustuslajit. Myös uutta muotilajia, kehonhallintamenetelmä Pilatesta ei suositella raskauden viimeisellä kolmanneksella, sillä voimakkaat hengitysharjoitukset yhdistettynä keskivartalon treeniin voivat käynnistää synnytyksen.

Välittömästi synnytyksen jälkeen on syytä aloittaa lantiopohjan lihasten harjoittaminen. Muu treenaus aloitetaan vasta jälkitarkastuksen jälkeen. Hyvää hyötyliikuntaa on virkistävä ja kestävyyttä parantava vaunukävely. Myös vatsalihasten vahvistaminen on synnytyksen jälkeen tärkeää.

Raskaus ja vauva-arki altistavat selkäongelmille. Kuntosaliharjoitteilla saa nopeasti ja tehokkaasti näkyviä ja tuntuvia tuloksia. Jos siihen ei ole mahdollisuutta, voi monia hyviä lihaskuntoharjoitteita tehdä kotona vauvan kanssa.

"Liikkuminen ei tee paremmaksi äidiksi, mutta liikkuva äiti jaksaa paremmin. Liikunta on mielialalääkettä", tuore kirjailija tiivistää. Suunnitteilla on teokselle jatko-osa "Liikkuva perhe".

Ilmoita asiavirheestä