Sormi osoittaa tuttuun suuntaan: koteihin. Isät ja äidit ovat lastensa liikkumistottumusten tärkeimmät taustavaikuttajat. Asia tuli tiistaina todettua useassa eri puheenvuorossa Kalevan järjestämässä lasten liikuntaa käsitellessä tietoiskussa Oulun kaupunginkirjastossa.
"Kodin ja vanhempien esimerkki on kaiken a ja o", eläkkeellä oleva liikunnanopettaja Seija Niku tiivisti.
Tutkimusten mukaan lapsista ja nuorista yli 90 prosenttia harrastaa liikuntaa. Silti nuorison kunto on heikentynyt ja ylipaino lisääntynyt. Koululiikunta yksinään on liian vähän, eikä ohjattu liikuntaharrastus tavoita kaikkia. Lapset ja nuoret tarvitsevat vanhempiensa apua: esimerkkiä, innostamista ja aikaa.
"Me vanhemmat vain tahdomme olla niin mukavuudenhaluisia", kolmen lapsen isä ja Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:n lastenliikunnan johtaja Lassi-Pekka Risteelä sanoi.
Asenteisiin pitäisi saada muutosta, ja takapuoli ylös sohvalta.
Lastenlääkäri Jaana Ronkaisen mielestä apua tarvitaan myös ajankäytön konkreettiseen suunnitteluun. Tietokoneiden äärestä itsensä irti tempaaminen ei välttämättä onnistu ilman vanhempien mahtikäskyä.
"En yhtään ihmettele, että pelien maailmaan jää koukkuun. Ovat ne sen verran mielenkiintoisia", Ronkainen sanoi.
Osaksi jokaista
koulupäivää
Seija Niku kaipasi vanhoja hyviä aikoja, jolloin pihat olivat täynnä temmeltäviä lapsia.
"Mihin lapset ovat kadonneet", hän ihmetteli ja sai taustatukea paneelissa istuneelta Risteelältä.
"Piha koetaan turvattomaksi paikaksi, se on täynnä autoja eikä nurmikkoa saa tallata. Pihojen ja puistojen suunnittelussa on miljoona pintä asiaa, jotka jarruttavat lasten ja perheiden yhdessä liikkumista."
Vanhoja innostui muistelemaan myös pikajuoksija Heidi Hannula, 25.
"Eihän maaseudulla ollut muuta tekemistä urheilu."
Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Kilpailu lasten ja nuorten ajasta on käynyt armottomaksi - eikä vain vapaa-ajalla, vaan myös koulussa.
Koululiikunnan vähentynyt määrä puhutti tietoiskun alustajia ja noin viisikymmenpäistä yleisöä lähes yhtä paljon kuin vanhempien vastuu.
"On se kumma, ettei liikunnan merkitystä pidetä minään. Liikunta ei ole yhtään sen vähäisempää kuin matematiikka tai kielet", oululaista Liikunnaisia edustava Arja Jalonen ihmetteli.
Jalosen eväät koululiikunnan lisäämiseksi löytyvät kerhotoiminnasta. Samoilla linjoilla oli myös Lassi-Pekka Risteelä.
"Lainsäädäntöteitse koululiikuntaa ei saada ikinä tarpeeksi lisää. Liikunta pitää saada osaksi koulupäivää - sinne muiden aineiden sisään. Eihän se ole muusta kuin asenteista kiinni."
Jos tutkimuksiin on uskomista, niin urheiluseurat ovat hoitaneet oman osuutensa hyvin. Seuroissa liikuntaa harrastavien lasten määrä on kasvanut.
Silti seuratkaan eivät selvinneet Kalevan tietoiskusta puhtain paperein. Sirkka Melamies kritisoi seurojen kalliita kurssi- ja lukukausimaksuja.
"Ei työttömillä tai pätkätyötä tekevillä vanhemmilla ole varaa maksaa valtavia summia. Harrastuksen alkuun pitäisi päästä kevyemmillä maksuilla", hän ehdotti.
"Oulussa kaupunki tukee juuri tämän vuoksi urheiluseuroja. Alle 18-vuotiaiden harjoituksista ei peritä seuroilta tilavuokria", kaupungin liikuntajohtaja Jari Parkkonen totesi.