Liikunta lisää tyytyväisyyttä elämään rahaa enemmän. Tosipaikan tullen rahattomuus kuitenkin kaivertaa syvältä. Ulkoilla voi ilmaiseksi, mutta kaikki muu sitten maksaakin.
Liikunta, ruoka ja netti pitävät suomalaisen tyytyväisenä. Siinä on pähkinänkuoressa ainekset, joista kumpuaa suomalaisten tyytyväisyys elämään.
Tuoreessa Redera Oy:n suomalaisten arvoja työhön, koulutukseen ja terveyteen mittaavassa Suomalaiset 2011 -selvityksessä päädyttiin havaintoon, jonka mukaan luokkarajana ei enää voi pitää sitä, mitä ihminen ansaitsee vaan sitä, miten hän huolehtii terveydestään.
Onnellisen menestyksen ja passiivisen tyytymättömyyden erottaa toisistaan siten terveys. Tämä on totta. Moni huomaa itsestään selvänä pidetyn terveyden merkityksen siinä vaiheessa kun terveys pettää. Silloin monet muutkin tyytyväisen elämän ainekset rajautuvat.
Toisaalta monet muut tutkimukset ja arkihavainnot osoittavat nyky-Suomen luokkarajat, jotka liittyvät nimenomaan rahaan. Todellisuutta on, että hyvin toimeentulevalla varakkaalla väestönosalla on mahdollisuus ja varaa huolehtia terveydestä ja monipuolisesta ruokavaliosta.
Raha siis kiistatta luo mahdollisuuksia muita parempaan terveydenhoitoon, liikuntaharrastuksiin, sosiaaliseen elämään ja terveelliseen ravintoon.
Vastaavasti vähäväkinen kansanosa elää köyhyydessä, josta kaikki rahaa vaativat liikuntaharrastukset on jo lähtökohtaisesti suljettu pois. Köyhimmillä liikuntaharrastukset rajoittuvat lähinnä ulkoiluun ja lenkkeilyyn. Samaan aikaan ruokakaupasta etsitään halvimpia merkkejä tai parasta ennen -päivämäärää lähestyviä alennettuja ruokatarvikkeita.
Erot tuntuvat myös muussa vapaa-ajan vietossa. Kaikki eivät tänäkään pääsiäisenä suuntaa virkistäytymään mökille, kaupunkilomalle tai laskettelurinteeseen.
Köyhien lapsiperheiden määrä on kolminkertaistunut talouden hyvinä vuosina saati sitten viimeisimmän taantuman seurauksena. Köyhyystutkijat puhuvat kolmannen sukupolven työttömistä ja syrjäytyneistä.
Liikuntaa ja syömistä koskeva elämänhallinta on vaihtelevista syistä kateissa monilta suomalaisilta. Näillä tekijöillä on myös suora yhteys työntekoon ja työmotivaatioon.
Elämää onnellistuttavia tekijöitä on myös työssä nautittu arvostus. Kaikilla työpaikoilla ei tässä suhteessa mene hyvin, sillä yli kolmannes työikäisistä miettii vähintään kerran viikossa työpaikan vaihtoa.
Työyhteisössä nautittu arvostus näkyy ihmisten halussa sitoutua työpaikkaansa. Toisaalta arvostustakin nauttivat työntekijät saattavat kärsiä motivaation puutteesta. Kiivaasti muuttuvassa työelämässä moni miettii työn mielekkyyttä ja palkan riittävyyttä. Sananlaskukin tietää, että ei kissakaan pelkällä kiitoksella elä.
Yhteen asiaan suomalaiset ovat joka tapauksessa koukuttuneet. Moni luopuu mieluummin televisiosta, autosta, työ- ja opiskelupaikasta tai jopa puolisosta kunhan netti pysyy. Netistä on tullut olennainen osa kansalaisten sosiaalista elämää, joka tuo tyytyväisyyttä elämään. Se panee perinteiset arvoasetelmat uusiksi.