Liikunnan terveysvaikutuksista on saatu uutta näyttöä. Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen tuore tutkimus osoittaa, että hyvä fyysinen kunto suojaa metaboliselta oireyhtymältä, joka altistaa muun muassa kakkostyypin diabetekselle, syöville sekä sydän- ja verisuonisairauksille.
Etenkin ikääntyneille liikunta on tärkeää. "Hyvä fyysisen kunto vanhusiällä ei ole hyväksi pelkästään sydämelle ja verisuonistolle vaan myös aivoille", sanoo liikuntalääketieteen professori Rainer Rauramaa.
Rauramaan mukaan liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä, ja fyysisen kunnon kohentaminen tuottaa positiivisia terveysvaikutuksia jopa 80-vuotiailla.
"Terveellinen ravinto ja lääkkeet ovat tärkeitä, mutta näillä ei vielä kunto kohene. Lihaksia tulee käyttää, jotta fyysinen suoristuskyky paranee."
Rauramaan mukaan erityisen tärkeää olisi saada herätettyä ne ihmiset liikkeelle, jotka liikunnasta eniten hyötyisivät eli riskiryhmässä olevat. Tähän hän tarjoaa ratkaisuksi räätälöityä liikuntaohjelmaa ja lääkärin määräämää liikuntareseptiä.
Liikunta osaksi potilaan hoitoa
Liikuntalääketieteen erikoislääkäri, tutkija Katriina Kukkonen-Harjula UKK-Instituutista näkee haasteena myös lääketieteen asenteen liikuntaa kohtaan. Kukkonen-Harjulan mukaan lääkäreiden tulisi ottaa liikunta vahvemmin esille kaikkien potilaiden kanssa.
"Kolesterolista, tupakasta ja verenpaineesta muistetaan varoitella, mutta vähäistä liikuntaa riskitekijänä ei tunneta. Perusteluna on, ettei tietoa ja näyttöä olisi tarpeeksi", Kukkonen-Harjula kritisoi.
Tällaisen lääkärin tai hoitajan Kukkonen-Harjula ohjaa muun muassa lääkäriseuran www.kaypahoito.fi -internetsivuille, jonne on kerätty kootusti tietoa liikuntasuosituksista eri sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.
"Yksityiskohtaisia ohjeita tekemistämme suosituksista ei löydy, vaan enemmänkin tietoa siitä, mitä tutkimusten perusteella jo nyt tiedetään liikunnan vaikutuksesta tiettyihin sairauksiin."
Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen liikunta- ja ravintotutkimuksessa on mukana 1 400 55-74 vuotiasta suomalaista. Seurantatutkimus on aloitettu vuonna 2002.