Liikunnalla on lääkkeen kaltaisia vaikutuksia. Oulun yliopiston yleislääketieteen professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi kertoo, että liikunta muun muassa parantaa lihasten verenkiertoa, estää veritulpan muodostumista sekä laskee veren huonoa ja lisää hyvää kolesterolipitoisuutta.
- Hdl-kolesterolin eli suojakolesterolin pitoisuus nousee liikunnan yhteydessä. Jos ihmisellä on korkea hdl-kolesterolipitoisuus, riski sairastua sepelvaltimotautiin ja sydäninfarktiin on matalampi kuin matalan hdl-kolesterolin omaavilla, hän selittää.
Professorin mukaan matala hdl-kolesterolipitoisuus liittyy niin sanottuun metaboliseen oireyhtymään, joka lisää merkittävästi sydänsairauksien vaaraa. Oireyhtymässä ihmisellä on matalan hdl-pitoisuuden lisäksi usein korkeat veren rasva-arvot, kohonnut verenpaine ja vyötärölihavuutta.
- Liikunta on paras keino metabolista oireyhtymää vastaan, se on varsinaista täsmälääkettä, Keinänen-Kiukaanniemi vakuuttaa.
Liikunta auttaa myös taistelussa aikuisiän diabetesta vastaan. Keinänen-Kiukaanniemen mukaan liikunnan avulla lihassolu pystyy käyttämään verenkierrossa olevan sokerin hyväkseen. Tällöin veren sokeripitoisuus ei pääse kohoamaan ja tilannetta ei tarvitse korjata keinotekoisesti lisäinsuliinilla.
Oikeaoppinen liikunta auttaakin vähentämään erilaisten lääkkeiden käyttöä. Professorin mukaan parhaassa tapauksessa tietyt lääkkeet voidaan jopa jättää kokonaan ottamatta.
Työikäiset makaavat laakereillaan
Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi patistelee suomalaisia liikkumaan. Hänen mukaansa tällä haavaa suurin osa ihmisistä liikkuu terveyden kannalta liian vähän. Erityisen passiivisia ovat keski-ikäiset työssä käyvät suomalaiset. Tutkimusten mukaan tästä ryhmästä noin 30 prosenttia ilmoittaa, etteivät he käytännössä liiku lainkaan.
Professorin mukaan suositus olisi, että jokainen liikkuisi vähintään puoli tuntia päivässä. Liikunnan tulisi olla riittävän rasittavaa. Liikkujan tulisi hengästyä ja hikoilla, mutta ei liikaa.
- Jo vähäinenkin liikunnan lisääminen arkielämässä tuottaa terveyshyötyjä, professori rohkaisee aloittamaan.
Keinänen-Kiukaanniemi herättelee keski-ikäisiä lenkkipolulle kertomalla, että heidän iässään ihmisille on yleensä alkanut kehittyä erilaisia sairauksia, kuten juuri diabetesta ja sydän- ja verisuonivaivoja.
- Liikunnalla on merkittävä hoidollinen vaikutus vielä silloinkin, kun jokin tauti on jo iskenyt. Liikunta on itsenäinen lääke, jonka ominaisuuksia ei voi korvata millään pillerilääkkeellä, hän vakuuttaa.
Professorin mukaan myöskään ikääntyneet ihmiset eivät liiku tarpeeksi. Hän selittää, että lisäämällä liikuntaa ikääntyneet säilyttäisivät toimintakykynsä pidempään. Tällöin heidän ei tarvitsisi turvautua ulkopuolisten apuun arkielämässään, vaan he pärjäisivät omillaan pidempään.
Kasataan liikaa ruokaa lautaselle
Suomalaisten elintavoissa on vähäisen liikunnan lisäksi muutakin petrattavaa. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemen mukaan syömistapoihin olisi niihinkin saatava muutoksia.
Hän kertoo, että suomalaiset ovat kyllä oppineet viimeisten vuosien aikana kasaamaan lautaselleen aiempaa oikeaoppisempaa ravintoa. Rasvan osuus ravinnosta on vähentynyt samalla kun hedelmien, kasvisten ja erilaisten kevyttuotteiden käyttö lisääntynyt.
- Ravinto on sinänsä aika kelpoista takavuosiin verrattuna. Ongelma on siinä, että ruokaa syödään liian paljon, hän valottaa tilannetta.
Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi herättelee näkemyksillään muun muassa terveydenhuollon toimijoita, alan asiantuntijoita, kuntapäättäjiä ja opettajia oivaltamaan oikeaoppisten elintapojen merkityksen. Hän puhui asiasta maantaina Oulussa järjestetyssä Tulevaisuusfoorumit 2005-tapahtumassa. Tilaisuudessa pohdittiin asiantuntijavoimin terveyden edistämisen mahdollisuuksia.
