Pääkirjoitus

Liik­ku­va netti tulikin mok­ku­lan kautta

Niin sanotun kolmannen sukupolven palvelut ovat saaneet suomalaisilta kännykänkäyttäjiltä paljon odotettua nihkeämmän vastaanoton.

Suurlähettiläs Merle Pajula toivoo viron kielen opetusta Suomen kouluihin.
Suurlähettiläs Merle Pajula toivoo viron kielen opetusta Suomen kouluihin.
Kuva: Kimmo Brandt

Niin sanotun kolmannen sukupolven palvelut ovat saaneet suomalaisilta kännykänkäyttäjiltä paljon odotettua nihkeämmän vastaanoton. Edes 3G-puhelinten kytkykauppa liittymien kanssa ei ole johtanut kolmannen polven palveluiden leviämiseen jokapojan tai -tytön arkikäyttöön. Se ei ole erityinen ihme. Kännykän käyttö esimerkiksi nettisurfailuun on aika väkinäistä. Näyttö on pieni, ja jos puhelimen kokoa kasvatetaan näytön suurentamiseksi, ei itse laite enää olekaan niin kätevä kaikkialle mukaan otettavaksi.

Tarvetta mukana seuraavalle netille ja muille edistyneille mobiilipalveluille näyttää kuitenkin olevan. Osoitus siitä on liikkuvan laajakaistan leviäminen usb-modeemin avulla. Kännykkää pienempi tietokoneen lisälaite tunnetaan yleisesti "mokkulana", vaikka operaattoreilla on kiistaa termistä ja sen käyttöoikeuksista.

Usb-modeemin läpilyöntiä ei kannata ihmetellä. Laite on helppo liittää tietokoneeseen ja ottaa siitä irti. Tärkein suosion syy lienee kuitenkin se, että "mokkulan" käyttöä ei ole hinnoiteltu käyttäjien ulottumattomiin. Esimerkiksi yhden megatavun tiedonsiirtonopeuden antavan sopimuksen kuukausihinta on 20 euron tuntumassa.

Yksi megatavu ei ole huima nopeus kaikkiin nettitoimintoihin, mutta kelpaa mainiosti esimerkiksi sähköpostin lähettelyyn ja vastaanottoon sekä pankkiasioiden hoitoon ja jopa surfailuun. Liikkuvan modeeminen käyttö sopii myös niihin koteihin, jossa yksi kone riittää. Jos netissä on usea perheenjäsen yhtä aikaa, parempi vaihtoehto on kiinteä laajakaista.

Nyt pitää vain toivoa, että operaattorit eivät ala vedättää usb-modeemiliittymien hintoja ylöspäin. Operaattorikilpailu tuskin mahdollistaa ainakaan reippaita nostoja.

Viime aikojen arvioissa on kannettu huolta siitä, että Suomi olisi pudonnut tietoyhteiskunnan kehityksen kärkimaiden joukossa. Uusien palvelujen kehittämisessä ja käyttöönotossa näin epäilemättä onkin käynyt. Usb-modeemiin perustuvan langattoman laajakaistan yleistyminen on vaihteeksi myönteistä kehitystä.

Usb-modeemien leviäminen mahdollistaa myös sen mainoksissa ihannoidun kuvan siitä, että nettiin pääsee vauhdilla vaikka mökkilaiturin päästä. Joskus tuo voi olla tarpeenkin, mutta "mokkuloidenkaan" ei kannata antaa sotkea työtä ja vapaa-aikaa liiaksi keskenään.

paakirjoitus@kaleva.fi