Voisi ajatella, että lapsena on aivan yks ja hailee, mitä vapaa-ajallaan tekee. Kun miettii ihmisluontoa, huomaa kuitenkin, että kaavoihin kangistuminen on valitettava tosiasia. Siispä ei olekaan ihan sama, mihin kaavaan jo alle kouluikäinen joutuu. Jos hän tottuu liikkumaan, on liikunta helpommin oleellinen osa normaalia elämää jatkossakin.
Oletko koskaan miettinyt miten laiha ja sutjakka olisit, jos olisit yhtä aktiivinen ja vauhdissa kuin lapsesi?
Jokainen lapsi on luonnostaan liikkuva. Aamulla paristot käynnistyvät selvästi aikuista nopeammin. On toiminnan aika.
Kun pienen lapsen päästää pihalle, hän lähtee juoksemaan. Asioita ei tavallisesti tehdä rauhallisesti kävellen, vaan koko kehoa täysipainoisesti käyttäen. Perässä pysytellen kuntolenkin saa myös äiti ja isä.
Paikallaan olevia hetkiä saa monen lapsen kohdalla usein oikein hakemalla hakea - ja hyvä niin. Pienen lapsen kuuluu liikkua. Monen tunnin liikkeelläolo päivittäin on vain hyvästä.
Lapsi mallittaa elämäntapansa vanhemmiltaan. Onko sinusta hyväksi malliksi?
On suositeltavaa, että liikunta kuuluu jossain määrin jokaisen vanhemman elämäntapaan. Muuten on turha odotella liikkuvia lapsia. Ei ole yhdentekevää, onko lapsen perhe löhöilevää vai liikkuvaa mallia.
Kuinka monen sohvaperuna-aikuisen kielteinen suhtautuminen liikuntaan on saanut alkunsa pakosta - kotona tai koulussa? Valitettavan moni vastaa tätäkin lukiessaan myöntävästi ja juuri sieltä sohvan nurkasta.
Liikunta on varsin hyvä juttu, mutta se ei saa olla itsetarkoitus tai pakkopullaa. Jos elämä on vain liikuntaa, ollaan selvästi väärillä raiteilla.
Lapsen pitää saada liikkua omasta halustaan ja liikkumisen riemusta, ei pakolla tai vanhemman painostuksesta.
Lapsi ei tarvitse harrastusta joka päivä. Vähempikin riittää, sillä lapsi saa leikkiessään yleensä hyvin paljon hyötyliikuntaa. Aikuiset eivät pääse yleensä edes puoleen lapsen liikuntamäärästä.
Anna pienen lapsen kokea kuinka mukavaa on, kun lapset ja aikuiset liikkuvat yhdessä. Isommat harrastavat jo omissa ryhmissään.
Parhaassa tapauksessa liikuntaharrastus on koko viikon kohokohta, jota odotetaan innolla ja johon lasketaan öitä. Liikunnasta syöpyy pieneen päähän varsin mieluinen mielikuva.
Ihan pienien ei ole kuitenkaan mitään pakkoa omistaa viikottaista liikuntaharrastusta. Pihalla ja hoidossa liikkuminen riittävät varsin pitkälle.
On myös hyvä muistaa, että lahjakkaastakaan lapsesta tulee vain harvoin janneahonen. Älä siis aktivoi lastasi liikkumaan mielessä mitalit, maailmanmaine ja palkkiot. Väkisin harrastaminen on aina väärin.
Vain myönteisillä liikuntakokemuksilla saadaan koko elämänkaarensa aikana liikkuvia ihmisiä.