Venäjän rajavyöhykkeen laajenemisen vaikutukset ihmisten liikkumiseen vyöhykkeen sisällä ovat edelleen suuri kysymysmerkki. Pahimmassa tapauksessa matkustaminen alueelle vaatii aikaa ottavaa uutta luparulettia. Parhaimmassa tapauksessa mikään ei muutu, ja alueella voi kulkea pelkästään siihen oikeuttavalla viisumilla.
Vanhan lain mukainen vyöhykkeen leveys oli keskimäärin viisi kilometriä, entisessä Neuvostoliitossa jopa satojen. Kainuun rajavartioston rajatoimiston päällikkö, majuri Marko Saareks sanoo venäläisten rajavaltuutettujen vakuutelleen, että liikkumiseen alueella ei ole luvassa rajoituksia.
"Jos viisumissa on maininta, että vierailee tietyllä paikkakunnalla vyöhykkeen sisällä, niin mitään erillistä vyöhykelupaa ei tarvita. Jos siitä ei ole mainintaa, luvan joutuu hakemaan", Saareks sanoo.
Yksityinen ihminen saa luvan vaivattomimmin matkatoimistojen kautta. Suomalaisyrityksille vyöhykeluvan hakee niiden venäläiset yhteistyökumppanit.
"Täytyy kuitenkin muistaa, että uusiin määräyksiin liittyvät yksityiskohdat eivät ole välttämättä vielä edes venäläisten itsensä tiedossa", Saareks sanoo.
Venäjän sisäinen asia
Saareks korostaa, että vyöhykkeen laajentaminen on Venäjän sisäinen asia, eikä se ole hänen mielestään ristiriidassa esimerkiksi Kuusamon Suoperän ensi viikolla tapahtuvan raja-aseman avaamisen kanssa.
"Suoperän avaaminen kansainväliselle liikenteelle on Suomea ja Venäjää koskeva asia, mutta vyöhykkeen laajentaminen puhtaasti Venäjän sisäinen", Saareks sanoo.
Suoperää lähinnä oleva suurempi paikkakunta, Pääjärven kauppala on laajennetun rajavyöhykkeen sisällä.
Saareksin mukaan heinäkuun 14. päivänä vahvistettuja uusia rajamääräyksiä ei ole siirretty tähän mennessä käytäntöön. "Esimerkiksi vyöhykerajojen merkintä on vielä täysin avoin. Se on kuitenkin tiedossa että vyöhykkeen laajuus vaihtelee huomattavasti", Saareks sanoo.
Eletään toivossa
Suomi-Venäjä-seuran pääsihteeri Merja Hannus sanoo keskustelleensa vyöhykkeen laajenemisen seurauksista Venäjän Suomen suurlähetystön edustajien kanssa.
"Näissä keskusteluissa meille on vakuuteltu, että muutos ei vaikeuta yksityisten ihmisten liikkumista eikä kansalaisjärjestöjen toimintaa rajaseudulla", Hannus sanoo.
Hannus myöntää, että uudet määräykset sisältävät hyvinkin merkittäviä matkustusrajoituksia. "Se on sitten toinen asia toteutuvatko ne käytännössä. Aika näyttää", Hannus sanoo.
Monilla suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on erityisen aktiivista yhteistoimintaa nimenomaan rajaa lähellä sijaitsevien paikkakuntien kanssa. "Jos esimerkiksi Kostamukseen matkustamiseen täytyisi hakea erillislupaa, niin se hankaloittaisi tietenkin siellä tehtävää yhteistyötä", Hannus sanoo.
Lähialueyhteistyöstä Venäjän Karjalan kanssa vastaavan Pohjois-Pohjanmaan liiton aluekehityspäällikkö Marko Ruokangas sanoo saaneensa samanlaisia viestejä Venäjältä kuin Hannus.
"Kyllä he ovat antaneet ymmärtää, että muutoksen ei pitäisi vaikeuttaa kahdenkeskistä hanketoimintaa", Ruokangas sanoo.
Laajat valtuudet
Vyöhykealueen laajennus koskee Venäjän Suomen vastaista rajaa sen koko pituudelta. Sitä on perusteltu muun muassa tarpeella laajentaa rajamiesten toimivaltuuksia. Muutoksen jälkeen he voivat valvoa rajataajamiin johtavia teitä huomattavasti laajemmalla alueella kuin aikaisemmin.
"Varmaan muutoksen yksi syy on tarve puuttua rikollisuuteen raja-alueella. Uuden lain myötä siihen on huomattavasti paremmat mahdollisuudet", sanoo majuri Marko Saareks Kainuun rajavartiostosta.