Oulun poliisi seuraa kuukausittain kymmeniä liiketoimintakieltoon määrättyjä ihmisiä. Se vahtii, noudattavatko he kieltoaan ja jos on syytä epäillä kieltoa rikottavan, aloittaa poliisi esitutkinnan.
Paraikaa tutkinnassa on useita liiketoiminnan rikkomisepäilyjä, mitä ei ole näillä korkeuksilla tapahtunut moneen vuoteen. Koko maan tasollakin rikkomisia paljastuu vuosittain muutamia kymmeniä.
Se on vähän verrattuna liiketoimintakieltojen kokonaismäärään, joka on kasvanut tasaisesti noin 100 hengen vuosivauhtia 2000-luvulla. Oikeusrekisterikeskuksen mukaan tällä haavaa voimassaolevia liiketoimintakieltoja on 1 176. Niistä 56 on alkanut tänä vuonna.
Liiketoimintakiellolla pyritään torjumaan sopimatonta ja vahingollista liiketoimintaa. Sen tavoitteena on ylläpitää liiketoimintaan kohdistuvaa luottamusta ja ehkäistä talousrikoksia tehneen syyllistyminen uusiin rikoksiin, sillä sitä langetetaan tyypillisimmin juuri talousrikoksiin syyllistyneille. Kiellon saaminen edellyttää sitä, että kyseinen henkilö on liiketoiminnassa laiminlyönyt olennaisesti lakisääteisiä velvollisuuksiaan.
Se iskee kiinni harmaan talouden ytimeen. Ilmiöön, joka aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain kymmenien miljoonien eurojen tappiot.
Liiketoimintakiellolla pyritään torjumaan harmaan talouden lisäksi talousrikoksia. Onnistuneimmillaan se tekee sen pitkäksi aikaa, sillä epätervettä liiketoimintaa harjoittanut voidaan määrätä liiketoimintakieltoon jopa seitsemäksi vuodeksi.
Liiketoimintakiellon rikkominen on tehty rangaistavaksi. Siitä voi saada ankarimmillaan kahden vuoden vankeustuomion. Lisäksi liiketoimintakieltoa voidaan pidentää entisestään, mutta sitä tapahtuu sangen harvoin.
Oulun käräjäoikeus tuomitsi pari viikkoa sitten liiketoimintakieltoon määrätyn miehen kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen liiketoimintakiellon rikkomisesta ja pidensi hänelle määrättyä liiketoimintakieltoa vuodella. Tuomittu on ilmoittanut tyytymättömyytensä ratkaisuun.
Oikeusrekisterikeskuksen mukaan koko maassa määrätään käräjäoikeustasolla liiketoimintakieltoa pidennettäväksi vuosittain maksimissaan 1–2 kertaa.
Yleisempää on, että käräjäoikeus määrää henkilölle uuden liiketoimintakiellon.
On erinomaista, että epäilyjä liiketoimintakieltojen rikkomisia paljastetaan, tutkitaan ja viedään tuomioistuimiin.
Syyttäjien tulee muistaa vaatia kiellon pidentämistä aina, kun edellytykset sille ovat olemassa. Vain tämänkaltaisilla aktiivisilla toimilla osoitetaan, että liiketoimintakiellolla on oikeasti merkitystä ja että se on säädetty noudatettavaksi, ei kierrettäväksi.
Kielto ei tarkoita vain kieltoa jatkaa samaa liiketoimintaa kuin aiemmin vaan se tarkoittaa myös sitä, ettei minkään muunkaan laista liiketoimintaa saa enää jatkaa. Se merkitsee siis saajalleen siirtymistä bisneksen pyörittäjästä duunariportaaseen. Se on osalle valkokaulusrikollisista liian kova arvon alennus.
Liiketoimintakieltojen valvonta on sälytetty poliisin vastuulle. Se on vaativaa poliisityötä, jota täytyy priorisoida vaikka talousrikoksia tutkivat poliisit ovat eittämättä lujilla muidenkin vaativien töidensä kanssa. Ilahduttavasti Oulun poliisi onkin viime aikoina satsannut kieltojen valvontaan, mikä näyttää kantavan heti hedelmää.
Jos kieltojen valvonta rapistuu, menettää se uskottavuutensa. Niin ei saa päästää tapahtumaan.
Kolumni