Lii­ken­teen yl­lä­tys­an­sa hyy­tä­vän tehokas – ta­voit­tee­na sadan pro­sen­tin lisäys

Autoilijoiden ylinopeusvalvontaa aiotaan tehostaa tänä vuonna huomattavasti siirrettävien liikennekameroiden, eli niin sanottujen yllätysansojen avulla.

Poliisihallitus on linjannut, että tänä vuonna kaikista automaattisen liikennevalvonnan havaitsemista ylinopeuksista 20 prosenttia pitäisi tallentua siirrettäviin kameroihin. Vuonna 2014 vastaava luku oli noin 10 prosenttia, joten tavoitteena on 100 prosentin lisäys kiinnijäämislukuihin.

– Autojen käyttöastetta pyritään lisäämään, ja lisäksi poliisi on saanut viisi uutta kamera-autoa, sanoo poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, komisario Dennis Pasterstein.

Poliisi selvitti Lännen Median pyynnöstä siirrettävän kameravalvonnan ja kiinteiden tolppakameroiden, eli peltipoliisien, tehokkuutta. Viime vuoden tilastojen valossa siirrettävä kamera nappaa ylinopeuksia huomattavasti peltipoliisia useammin.

Vuonna 2014 koko maassa valvottiin siirrettävällä kalustolla yhteensä 6 613 tuntia. Siirrettävien kameroiden ohi ajoi 883 140 autoa, ja rikesakon tai päiväsakon arvoiseen ylinopeuteen syyllistyi 31 447 autoilijaa. Sakkojen arvoisesti ylinopeutta ajoi siis 3,6 prosenttia siirrettävän yllätysansan ohi ajaneista autoilijoista.

Peltipoliisin lukemat ovat täysin eri mittasuhteissa.

Peltipoliisilla valvottiin viime vuonna 296 644 tuntia. Päälle kytkettyjen peltipoliisien ohi ajoi kaikkiaan 51 592 459 autoa, ja tolppa välähti sakon arvoisesti 185 502 kertaa.

Eron huomaa parhaiten prosenteissa: Vain 0,4 prosenttia peltipoliisin ohi ajaneista autoilijoista syyllistyi ylinopeuteen.

Poliisi uskoo ennaltaehkäisyyn

Voisivatko huomattavat erot peltipoliisin ja yllätysansan tehokkuudessa johtua siitä, että kiinteät tolpat ovat tulleet autoilijoille tutuiksi, ja niiden kohdalla osataan painaa jarrua?

– Totuutta on vaikea sanoa, mutta uskon, että ennaltaehkäisy on toiminut tieosuuksilla, joissa on tolppia. Eli siellä ei ajeta ylinopeutta, kun tiedetään, että kamera saattaa välähtää.

– Vuonna 2008 tehdyn liikenneturvallisuustutkimuksen mukaan vain 2,4 prosenttia autoilijoista ajoi kovempaa valvontatolppien välissä kuin niiden kohdalla.

Komisarion mukaan suuret erot kameroiden tehokkuudessa saattavat osin selittyä myös sillä, että siirrettäviä kameroita pyritään sijoittamaan paikkoihin, joista on tullut palautetta tai joissa on tapahtunut onnettomuuksia.

Pasterstein sanoo, että vaikka siirrettävät kamerat näyttävät tilastoissa tehokkaammilta valvontatyökaluilta, niillä ei aiota korvata kiinteitä liikennekameroita.

– Tolppia ei ole missään nimessä tarkoitus vähentää, ennemminkin lisätä. Esimerkiksi Kehä I:lle on tulossa kaksi uutta kameraa tämän vuoden aikana, ja koko tieosuudelle on tarkoitus sijoittaa kamerat lähivuosina.