Suomen monin paikoin kehnossa kunnossa oleva tiestö heijastui myös Liikenneviraston viime kesänä tienkäyttäjille teettämän kyselytutkimuksen tuloksiin.
Tiivistettynä tutkimuksen tulos on, että yksityisautoilijat ovat melko tyytyväisiä pääteiden kuntoon.
Raskaan liikenteen kuljettajat taas eivät ole tyytyväisiä juuri mihinkään teihin.
– Korjausvelkarahoitus ei riittänyt tyytyväisyyden parantamiseen, Liikenneviraston tutkimusta koskevassa tiedotteessa summataan.
Kesän 2018 tutkimukseen vastasi 3 419 yksityishenkilöä ja 1 477 raskaan liikenteen eli linja-auton tai kuorma-auton ammattikuljettajaa.
Tutkimuksen myönteisimpiä tuloksia oli se, että yksityisautoilijoista noin puolet oli tyytyväisiä pääteiden eli valtateiden ja kantateiden kuntoon. Tyytymättömiä taas oli 21 prosenttia ja erittäin tyytymättömiä 6 prosenttia.
Viidennes suhtautui teiden kuntoon neutraalisti.
Kielteisemmät arviot annettiin seutu- ja yhdysteistä. Niiden kuntoon on tyytyväisiä alle viidennes eli 20 prosenttia vastaajista, kun tyytymättömiä oli 54 prosenttia.
Kaksi vuotta sitten tehtyyn vastaavaan tutkimukseen verrattuna yksityisautoilijoiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon kokonaisuudessaan oli hieman laskenut.
Raskaalta liikenteeltä ei kiitosta heru
Raskaan liikenteen kuljettajilla oli huomattavasti vähemmän hyvää sanottavaa tiestön kunnosta.
Pääteiden kuntoon ammattiautoilijoista alle kolmannes oli tyytyväisiä ja peräti 44 prosenttia oli tyytymättömiä.
Muiden maanteiden kuntoon ammattikuljettajista vain 9 prosenttia kertoi olevansa tyytyväisiä. Tyytymättömiä oli selkeä enemmistö, 67 prosenttia.
Liikennevirasto myöntää, että Suomen tieverkko on päässyt rapistumaan kunnossapitoon osoitetun niukan rahoituksen seurauksena ja korjausvelka on kasvanut vuosi vuodelta.
Tilanteen helpottamiseksi nykyinen hallitus myönsi liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen lisärahoitusta vuosille 2016–2018.
– Tällä lisärahoituksella kyettiin pysäyttämään kertyneen korjausvelan kasvu, mutta ei parantamaan olennaisesti teiden kunnon tasoa, sanoo tienpidon asiantuntija Juho Meriläinen Liikennevirastosta.
Tutkimuksessa tämä näkyi niin, että tienkäyttäjien koko ajan kasvava tyytymättömyys tasaantui suunnilleen samalle tasolle, jolle se oli kohonnut vuonna 2016.
Meriläinen arvioi tiedotteessa, että raskaan kaluston ratissa olevien kriittisyyttä selittänee se, että painava ajoneuvo "kyntää huolella kaikki kuopat ja huonokuntoinen tie tuntuu pahemmalta raskaassa ajoneuvossa".
Liikenneviraston mukaan korjausvelkaohjelman lisärahoitus päättyy tämän vuoden lopussa ja tällä hetkellä teiden kunnossapidon korjausvelka on noin 1,3 miljardia euroa.
Liikenneviraston huolena on, että ellei teiden kunnossapitoon kyetä olennaisesti lisäämään pysyvää rahoitusta, luvassa on roima heikennys niin teiden kunnossapitoon kuin tienkäyttäjien tyytyväisyyteen.
Viraston mukaan perusväylänpidon lisärahoitustarve on liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin vetämän työryhmän esittämä vähintään 300 miljoonaa euroa vuodessa.
Jos lisärahoitusta ei tule, Liikennevirasto arvioi huonokuntoisia teitä tulevan 800–1000 kilometriä lisää.
Jalkakäytävien ja pyöräteiden kunnosta kansalaisilla oli parempaa sanottavaa, sillä yli puolet oli tyytyväisiä niihin. Tyytymättömien siivu oli 20 prosenttia.
Liikenneverkon osalta erityisen tyytyväisiä oltiin viitoituksen ja opasteiden selkeyteen.