Oulu Liikenne- ja viestintäministeriön kaavailut seuraavan hallituskauden liikenneväylien rakentamisohjelmaksi tyrmistyttää Pohjois-Suomen vaikuttajia. Ministeriö on tylysti pyyhkinyt kaikki pohjoisen liikenneväylähankkeet listoilta pois Raahen meriväylää lukuunottamatta.
Jos kaavailu kävisi toteen, lykkääntyisivät muun muassa Oulu-Seinäjoki -rataosuuden tason nostaminen, Oulu-Kiiminki -tieyhteyden ja nelostien kehittäminen Oulu-Kemi -välillä hamaan tulevaisuuteen.
Pohjoisen väki ei ministeriön aikeita sulata. Eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr.) huomauttaa, että nyt Oulu-Seinäjoki -radan perusparannusta lähdetäänkin potkimaan vauhdilla eteenpäin.
"Sain raivarin kun näin ehdotuksen. Tuollainen priorisointi on kohtalokasta politiikkaa. Nyt alkaa taistelu oikean aluepolitiikan puolesta. Se hyvä puoli tässä on, että asia tuli julki ennen vaaleja ja vaalikamppailua", Pulliainen puhisee.
Kuntaliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Hannes Manninen (kesk.) muistuttaa, että kun koko maassa pitää pystyä liikkumaan, investointeja tarvitaan myös pohjoiseen. Hän näkee syynä etelä-keskeiseen ajatteluun sen, että asioita tarkastellaan vain taloudellisten tunnuslukujen valossa, ihmiset unohtaen. Moista linjaa Manninen pitää vaarallisena.
Manninen aikoo nostaa kissan pöydälle jo ensi viikolla Helsingissä pidettävässä seminaarissa, jossa puidaan erityisesti liikennerakenteiden merkitystä yhteiskunnan toiminnalle, kansalliselle kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille.
Manninen huomauttaa, että isännän ääntä lopullisessa päätöksenteossa käyttää eduskunta.
Maakuntaliitot
yhdessä asialle
Maakuntaväki kokoontuu puimaan tilannetta pikimmiten, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pentti Lampinen sanoo.
"Kaavailuja ei tulla missään nimessä hyväksymään. Yhteistyössä Oulu-Seinäjoki -radan varren maakuntaliittojen kanssa otamme asiaan kantaa nopeasti. Tulevaan hallitusohjelmaan pitää vaikuttaa niin, että myös pohjoisen hankkeita otetaan ohjelmaan", Lampinen sanoo.
Pohjois-Pohjanmaan osalta ykköshanke on Oulu-Seinäjoki -rataosuus. Maantiehankkeista ykkönen on Oulu-Kiiminki -väli ja kakkonen nelostie Oulusta Kemiin. Lampinen nostaa esille kulkuyhteyksien merkityksen alueen taloudelle.
"Logistiikan ja kulkuyhteyksien parantaminen ovat ehdoton edellytys elinkeinoelämän kehitykselle. Ne kulkevat käsi kädessä. Liikennehankkeilla on sitä kautta iso merkitys työllisyydelle."
VR:lle ministeriön aikeet
ovat pettynyt
VR:lle ministeriön raamitus on takaisku. Junaliikenne on saanut viime aikoina hyvän piristysruiskeen Pendolinosta, joka on lisännyt matkustajamääriä myös Oulussa.
Nopeuden varaan on laskettu paljon, reittipäällikkö Markus Lohikoski VR Pohjois-Suomen Henkilöliikenteestä kertoo.
"Nopeilla yhteyksillä on vetovoimaa. Jos nopeuksien nostaminen ei edisty, voi olla, että matka-aikoja pyritään lyhentämään Pendolinon pysähdyksiä karsimalla. Se ei ole hyvä asia, sillä pitäähän junan pysähtyä, jotta matkustajia saadaan kyytiin", Lohikoski heittää.
Hän uskoo, että VR pyrkii ylimmän johdon tasolla saamaan radan rahoituslistalle. Nyt Oulu-Seinäjoki -väli joudutaan ajamaan Pendolinolla vajaateholla. Korkein sallittu nopeus rataosuudella on 140 kilometriä tunnissa, kun junalla pääsisi 200 kilometriä tunnissa.
Isoin ongelma radalla ovat lukuisat tasoristeykset, joiden poistaminen vaatii rahaa.
Erkki Pulliainen epäilee, että rahojen viemisellä ratahankkeelta tuetaan Finnairia.
"Jos kyse on lentoliikenteen tukemisesta, se on lapsellinen lähestymisnäkökulma. Lentoyhteyden rinnalle tarvitaan nopea junayhteys. Sen on Pendolino osoittanut", Pulliainen rummuttaa.
Liikenneväyläohjelman ohella maakuntajohtaja Lampista huolettaa meriliikenteen kohtalo. Ensi viikolla liikenneministeriö julkistaa ajatuksensa uudesta merenkulun hallintomallista. Siinä merenkulkua esitetään liikelaitostettavaksi.
Pentti Lampisen mukaan vaarana on, että sinällään hyvä ajatus sisältää ikävänä kylkiäisenä pohjoisen teollisuuden kuljetuskustannuksia lisääviä elementtejä.
"Nythän laivaliikenteen väylämaksut ovat olleet pohjoisessa etelää pienempiä. Sillä on kompensoitu pitempiä kuljetusmatkoja. Kun merenkulku siirtyy liikelaitoksen hoitoon, se voi merkitä esimerkiksi väylämaksujen muuttamista aiheuttamisperusteisiksi, mikä nostaisi kuljetusten hintaa ja voisi myös vaarantaa pohjoisen satamien talviaukiolon", Lampinen havainnollistaa.
Pohjoisen maakuntaliitot vaativat, ettei tulevilla liikennettä koskevilla päätöksillä saa heikentää pohjoisen asemaa.