Oululaiseen liikennekäyttäytymiseen kuuluu se, että liikennevaloja ei noudateta ja kaupunkialueella pyöräillään miten sattuu. Ylinopeussakkoja joudutaan kirjoittamaan tuon tuostakin. Kevyenliikenteenväylilläkään ei tunnu olevan yhteisiä pelisääntöjä.
"Liikennevalojen noudattaminen näyttää olevan luvattoman heikkoa, ja sillä aiheutetaan aika tavalla vaaratilanteita liikenteessä. Oulussa liikkujat eivät näytä oivaltaneen, että liikennevalot on rakennettu sitä varten, että niissä ajetaan valojen mukaan", apulaispoliisipäällikkö Paavo Väliheikki Oulun poliisin järjestysosastosta valittelee.
Väliheikin mielestä on surkuhupaisaa, että poliisien vuosilomat pidetään pääosin kesäaikaan, jolloin myös hälytystehtäviä on eniten. Lomat pudottavat vahvuuksia 20-30 prosenttia.
"Kesäaikana poliisin käytettävä työvoima menee hälytystehtävien hoitamiseen. Ne kuitenkin pitää hoitaa. Ja liikennevalvonta valitettavasti jää vähemmälle. Tosin liikkuva poliisikin valvoo ihan kiitettävästi Oulun kaupungissa."
Väliheikki muistuttaa, että suurin osa autoilijoista noudattaa liikennesääntöjä. "Luvattoman paljon on kuitenkin sellaisia, joilla olisi varaa tarkentaa kantaansa punaisiin liikennevaloihin", hän lisää.
Törkeimmissä liikennevalorikkomuksissa poliisi voi peruuttaa määräajaksi ajokortin vakavan piittaamattomuuden vuoksi. Väliheikki uskoo, että ajokortin hyllyttämisellä on suurempi merkitys ihmisille kuin sakoilla.
Poliisilla on olemassa ohjekirja siitä, minkä suuruisia sakkoja liikennevalorikkomuksista annetaan. Sakon suuruus riippuu esimerkiksi siitä, kuinka kaukaa on ajettu päin punaista valoa.
Säännöt
hukassa
Keskustan polkupyöräliikennettä ei tunnu Väliheikin mukaan koskevan mitkään säännöt.
"Keskustan ruutukaava-alue ei ole kyllä pyöräilijäystävällinen. Ihmiset näyttävät kuitenkin ajelevan jalkakäytävillä joka paikassa ja tiellä myös vastoin liikennevirtaa", Väliheikki selvittää.
Törkeissä tapauksissa pyöräilijöiden ajokäyttäytymiseen puututaan, mutta aina kattavaan valvontaan ei ole mahdollisuutta. Väliheikki myöntää, että hänen itsensäkin on oltava tarkkana pyörällä ajaessa, ettei tule pyöräiltyä virheellisesti.
"Kaupungin katurakenne ja kapeat kadut aiheuttavat sen, että pyöräilijän on vaikea hahmottaa oikeaa ajotapaa ja -väylää", Väliheikki toteaa.
Koulutusohjaaja Eero Kalmakoski Liikenneturvasta on kiinnittänyt huomiota keskeisten pelisääntöjen puuttumiseen Oulun kevyenliikenteenväylillä.
"Siellä on niin monenlaista kulkijaa nykyään. Lisäksi risteyksien väistämissäännöt tuntuvat olevan epäselviä. Liikennevaloissa oululaiset ovat kohtuuttoman piittaamattomia niin jalankulkijoiden kuin autoilijoidenkin osalta", Kalmakoski sanoo.
Asennekasvatusta ja yksilön vastuuta
Paavo Väliheikki on sitä mieltä, että liikennerikkomusten rangaistuksia ei tarvitse koventaa. Hän lisäisi sen sijaan liikenteeseen liittyvää asennekasvatusta.
"Asennekasvatusta pitäisi antaa ihmisille jo paljon aikaisemmassa vaiheessa, ei vasta autokoulussa. Jo pikku lapselle pitäisi iskostaa turvallisen liikkumisen malli. Siihen pitäisi kasvaa."
Rangaistuksia on Väliheikin mukaan riittävästi, mutta hän lisäisi ajokorttiseuraamuksia. Valvontaakin Väliheikki tehostaisi, jos siihen olisi mahdollisuus. Liikenneympäristöä hän kehuu hyväksi.
"Siellä kyllä pystyy hyvin liikkumaan, jos vain haluaa. Kysymys onkin lähinnä tahdosta ja siitä, miten liikutaan ja otetaan muut huomioon."
Eero Kalmakoski toivoisi ihmisten olevan enemmän huolissaan niin omasta kuin muidenkin turvallisuudesta.
"Yksilön vastuu ja muiden huomioiminen liikenteessä parantaisi varmasti turvallisuutta. Rikkomukset eivät varmaankaan johdu tietämättömyydestä vaan piittaamattomuudesta ja itsekkyydestä", Kalmakoski arvioi.
Kalmakoski pitää yksilön vastuuta siksikin tärkeänä, että tiukempaan valvontaan ei tarvitsisi mennä. Nyt hänen mielestään näyttää siltä, että ilman tehokkaampaa valvontaa tilanne tuskin paranee.