Kaupunkilaisissa kritiikkiä herättäneestä Oulun valtuuston ”Terwa Tower” -kaavapäätöksestä on ikävä kyllä jouduttu tekemään valitus hallinto-oikeuteen. Vaikka päätös oli reilu enemmistöpäätös, niin valitukseen on monia vahvoja perusteita. Joudumme elämään hotellirakennuksen kanssa vuosikymmeniä, ei vain yhtä kulttuurivuotta.
Vänmannin alueen liikennejärjestelyt eivät ole uskottavia. Se, että jostakin mahtuu menemään ei tarkoita sitä, että siitä on kaikkien liikkujien turvallista kulkea. Asemakaavan ja tonttijaon muutos ei selvästikään vastaa asemakaavan sisältövaatimuksia liikenteen turvallisesta järjestämisestä.
Voisi kuvitella, että liiketaloudellisestikaan ei ole viisasta sijoittaa isoa, uutta hotellirakennusta alueelle, jossa liikkuminen tulee olemaan monella tavalla erityisen ongelmallista.
Viime vuosina monet myrskytuulet ovat kohdistuneet juuri Vänmannin alueelle. Kovalla tuulella seinään pysähtynyt tuuli putoaa alas suurella voimalla. Erityisen voimakas ja arvaamaton vaikutus kohdistuu kevyen liikenteen lukuisiin käyttäjiin. Onnettomuusriski on kohtuuttoman suuri.
Maankäyttö- ja rakennuslaissa korostetaan, että rakentamisen on perustuttava kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin. Historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kulttuuriympäristöjä ei saa turmella.
Kuntalaisille hanketta on esitelty laajasti lähinnä lintuperspektiivistä. Kuitenkin ihmiset katsovat rakennuksia ihmisen korkeudelta ja ylöspäin, mitä ei ole riittävästi huomioitu valmistelussa ja esittelymateriaaleissa. Hotelli ei todellakaan tule näyttämään siltä, mitä meille on kuvissa hahmoteltu.
Näin merkittävän asian valtuustokäsittelyn valmistelu oli poikkeuksellisen puutteellista ja hyvän hallinnon vastaista. Valtuusto pääsi käsittelemään asiaa ensimmäistä kertaa, kun se oli jo päätösesityksenä. Yleensä vaativista asioista on pidetty valtuustolle jopa useita seminaareja ja infoja.
Kaavan selostus kaikkine tausta-aineistoineen, satoja sivuja ammattisanastoa, vaati jo sinänsä runsaasti aikaa ja muiden asiantuntijoiden kuin kaavoitusjohtajan kuuleminen ei ollut mahdollista.
Tulvakriteerit ovat viime vuosina tiukentuneet rantarakentamisessa. Tulvan vaurioittaessa rakennuksia, kaupunki voi olla korvausvastuussa antaessaan luvan rakentaa tulvariskialueelle. Ikävien kokemuksien perusteella esimerkiksi moni jokivarsikunta on joutunut tarkistamaan rantarakentamiskorkeuksiaan.
Ihmisiässä sata tai kaksisataa vuotta voi tuntua kaukaiselta, mutta kyse on siitä, minkälaista laskua me omalla välinpitämättömyydellä kasaamme tuleville sukupolville. Kyse on kestävästä kehityksestä.
Tuula Salminen
Kalervo Ukkola
Veikko Ervasti
Lyly Rajala