Kolumni

Lii­ken­ne­in­ves­toin­neis­ta hyö­ty­vät ih­mi­set, alueet ja ym­pä­ris­tö

Valtio torjuu taantumaa elvyttämällä, mihin liittyvät myös monenlaiset liikennehankkeet. Viime viikolla liikenneministeri Anu Vehviläinen kertoi, että Pohjois-Suomessa pyritään turvaamaan Pohjanmaan kaksoisraiteen rahoitus.

Valtio torjuu taantumaa elvyttämällä, mihin liittyvät myös monenlaiset liikennehankkeet. Viime viikolla liikenneministeri Anu Vehviläinen kertoi, että Pohjois-Suomessa pyritään turvaamaan Pohjanmaan kaksoisraiteen rahoitus.

Ihan kiva, mutta ei riitä. Junayhteyksien nopeuttaminen on niin tärkeää Pohjois-Suomelle, että hanketta pitää jouduttaa. Ehkä poliitikkomme ovat lobanneet ahkerasti, mutta vielä parempaan pitää pystyä. Vaikka rahoitus saataisiin turvattua, valmistumisaikataulu tuntuu tuskallisen hitaalta.

Joensuulaisen ministerin tämän vuoden puolella käyntiin aikomat hankkeet keskittyvät liikaa itäiseen Suomeen. Pisimpien matkojen pohjoisessa tarve on kovinta.

Viime syksynä saimme ajaa Kuusamontietä neljällä kaistalla. Tämä näkyi heti nopeutuneina työmatkoina. Ennen remonttia esimerkiksi Kiimingin ja kaupungin väli kesti noin puoli tuntia.

Nyt parhaimmillaan tuo välimatka saattaa sujahtaa parissakymmenessä minuutissa. Tietysti yksi Oulun seudun vilkkaimmin liikennöidyistä tieosuuksista on usein ruuhkainen. Perjantai-iltapäivisin meno juuttuu ensimmäisen kerran, kun moottoritieltä kääntyy Kuusamontielle.

Seuraava hyytymä tulee, kun nelikaistainen tie muuttuu normaaliksi entisen Kalakaveri-kaupan kohdalla.

Tilanne olisi vähän helpottanut, jos nelikaistaisuus olisi ensimmäisen suunnitelman mukaisesti tehty puolta kilometriä pidemmäksi. Siinä tulivat kuntarajat ja rahat vastaan. Oulu--Kuusamontiehän on määrä tehdä nelikaistaiseksi Kiiminkiin asti, mutta se toteutunee vuonna 2025 -- ellei sada.

Oulun seudun autoilijat eivät tiedä mitä tarkoittaa tien antaminen, vaan ainoa tunnettu sääntö on oma etuajo-oikeus, eikä siitä tingitä.

Ruuhkissa helpottaisi, jos ihmiset oppisivat ajamaan joustavasti liittymissä ja kaistojen vaihdoissa.Tässä asiassa etelän vetelät ovat meitä parempia.

Oulun seudun työssäkäyntialue ei kehity pelkällä Kuusamontiellä, vaan kaikki tärkeimmät suunnat pitää saada vetämään.

Suunnitelma Nelostien Kempeleen--Kello-osuuden parantamiseksi esittää, että Kempeleen ja Pateniemen väli rakennettaisiin kuusikaistaiseksi. Yhteensä 105 miljoonan euron hanke kaavaillaan aloitettavaksi vuoden 2011 jälkeen. Liikennepolitiikkamme valossa väljä ilmaisu on realistinen. Se voidaan tulkita, että myös tämä hanke on totta vuonna 2025 -- ellei sada.

Ihmeellistä, miten nihkeästi liikennerahojen nyörejä availlaan siihen verrattuna, kuinka tärkeää olisi mahdollisimman monen hankkeen toteutuminen mahdollisimman nopeasti.

Yhteydet pitäisi saada huippukuntoon turvallisuuden takia. Kuinka monta kymmentä ihmishenkeä olisikaan säästynyt, jos esimerkiksi Oulun ja Kemin välillä olisi ollut vuosia kunnollinen, leveä, mieluiten monikaistainen tai edes ohituskaistoilla varustettu moottoritie.

Nopea junayhteys juuri nyt olisi ympäristölle välttämätöntä. Kaksoisraide jouduttaisi myös utopialta tuntuvaa paikallisjunaliikennettä.

Seudullinen yleinen kehitys on sitä parempi, mitä paremmalla tolalla ovat sekä maantiet että ratakiskot.

Taantumalla on se positiivinen vaikutus, että liikenneministeriö koettaa aloittaa edes joitakin elvytyshankkeita. Takaiskuna Oulun matkakeskusta alettiin jo melkein rakentaa, kun yritykset painoivat jarrua. Toivottavasti ei poljettu liinoja kiinni.

***

Nyt sanotaan, että merellä vohisevat tuulivoimalatkin olisivat ympäristöhaitta. Puuttuu vain, että luonnonsuojelijat ja vihreät yhtyvät kuoroon.