Liikennehankkeiden kustannusarviot ovat heittäneet usein aiemminkin. Asiantuntijoiden mukaan nyt julki tullut virhelaskelma ei ole siinä mielessä mikään uusi ilmiö.
– Vuosien varrella on pohdittu, että onko kyse taktikoinnista, kun kustannusarviot eivät pidä. Näyttöä sellaisesta ei kuitenkaan ole, sanoo valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen.
Mahdollisuus suunnitelmallisuuteen on periaatteessa olemassa.
– Siten saataisiin pienemmällä summalla hanke sisään ja sitten kun se on hyväksytty otsikkotasolla, alkaa paljastua, mitä se todella maksaa.
"Liikkeelle lähdettävä rehellisesti"
Myös Valtiontalouden tarkastusviraston johtava tilintarkastaja Seppo Akselinmäki sanoo, että liikennehankkeissa ehkä alimitoitetaan joskus kustannukset.
– Totta kai pitäisi rehellisesti lähteä liikkeelle, eikä luottaa siihen, että eduskunta antaa rahat myöhemmin, hän sanoo.
Kumpikaan asiantuntija ei tunne Liikenneviraston pääjohtajan paikalta eronneen Juhani Tervalan piikkiin laitetun virhelaskelman tapausta muutoin kuin julkisuudesta.
Molemmat puhuvat vain yleisellä tasolla niistä vaihtoehdoista, joita virheiden taustalla voi olla.
– Voi tietysti myös olla, että laskelmat ovat vanhoja. Sekään ei hyvältä kuulosta. Kyllä laskelmat pitää päivittää ajan tasalle, kun niitä esitetään ohjaavalle ministerille, valtionvarainministeriölle ja eduskunnalle, Akselinmäki sanoo.
Akselinmäen mielestä virhelaskelmat ovat myös valtiovarainministeriön asia.
– Voiko se enää luottaa niihin lukuihin, joita sille annetaan.
– Kyllä siitä täytyy lähteä, että asianomaiset viranomaiset arvioivat oikein ja esittävät oikeita lukuja. Ei voi olla useita instansseja, joissa samoja asioita selvitetään ja lasketaan, Mäkinen vastaa.