Oulun ilmanlaatu on samaa luokkaa muiden suurten kaupunkien kanssa. Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan ongelmana ovat lähinnä hengitettävät hiukkaset, joiden raja-arvot ovat mittauksissa ylittyneet. Tutkimuksen tiedot perustuvat havaintoihin, joita saatiin Suomen kaupungeissa ja taajamissa yli sadalla ilmanlaadun mittausasemalla vuosina 1990-2000.
"Liikenne on tällä hetkellä pahin saastuttaja, joten isoissa kaupungeissa ilmansaasteita on enemmän", sanoo Ilmatieteenlaitoksen erikoistutkija Pia Anttila.
Teknisen keskuksen
puhelimet kuumina
Myös valtakunnallisesti hiukkaset ovat suurin ongelma liikenneympäristön typpidioksidin ohella.Typpidioksidin raja-arvot ovat vaarassa ylittyä lähinnä poikkeuksellisen epäedullisissa talvisäissä. Hiukkasten kannalta taas pahinta aikaa on kevään pölykausi, joka johtuu liikenteen ja poistamattoman hiekan yhteisvaikutuksesta kuivilla kaduilla.
"Ensimmäinen lääke näihin hiukkasiin on katuhiekoituksen puhdistaminen. Se pitäisi tehdä ripeästi," Anttila neuvoo. Puhdistamista varten hiekka on ensin syytä kastella pölyämisen estämiseksi.
Pölykauden tulo on huomattu myös Oulussa. Kunnossapitopäällikkö Ollipekka Huotari Oulun kaupungin Teknisestä keskuksesta kertoo, että viime aikoina katuhiekoituksesta on tullut runsaasti palautetta.
"Kadut ovat kuitenkin vielä paikoitellen niin jäässä, ettei hiekan poistoa kannata aloittaa," Huotari kertoo.
Palaute ei kuitenkaan ole mennyt hukkaan. Huotarin mukaan tällä hetkellä mietitään, voisiko osan kaduista puhdistaa nopeutetulla aikataululla.
"Perinteisesti jokisuiston Nallikarin reitti on putsattu heti, kun kelit ovat olleet plussan puolella."
Hän lupailee, että toden teolla liikkeelle lähdetään viimeistään pääsiäisen jälkeisellä viikolla.Tavoitteena on käydä koko kaupungin katuverkko kerralla läpi.
Länsi-Euroopan suurin saastuttaja on liikenne. Pahiten saastuneita paikkoja ovatkin suurkaupungit kuten Lontoo ja Pariisi. Itä-Euroopassa kaupunki-ilmaa taas saastuttavat suuret teollisuusalueet.
Näihin verrattuna Suomen kaupunkien ilmanlaatu on varsin hyvä. Erityisen suotuisaa kehitys on ollut rikkidioksidin ja hiilimonoksidin osalta. Molempien pitoisuudet ovat kuluneella vuosikymmenellä olleet valtaosin laskussa.
Anttila kuitenkin muistuttaa raja-arvojen muuttuvan koko ajan. Erityisesti hengitettävien hiukkasten raja-arvoihin on odotettavissa tiukennuksia.
"Terveysraja on nyt aika korkealla", hän toteaa.