Oulun kaupunginteatteri seuraa Kajaanin teatterin esimerkkiä ja muuttuu kunnalliseksi liikelaitokseksi, mikäli teatterinjohtaja Ahti Ahosen ajatukset käyvät toteen.
Kajaanin kaupunginvaltuusto päätti teatterin liikelaitostamisesta maaliskuussa. Uusi toimintamalli tulee Kajaanissa käyttöön ensi vuoden alussa.
Ahonen kävi viime perjantaina alustavia keskusteluja liikelaitosmallista teatterinsa henkilökunnan kanssa. Itse hän olisi valmis muutokseen vaikka heti.
"Kajaanilaiset ovat tehneet perusteellisen pohjatyön juuri samanlaiselle kunnalliselle teatterille. Tarvitaan vain Oulun kaupunginvaltuuston päätös budjettikäsittelyn yhteydessä. Silloin voisimme aloittaa jo vuodenvaihteessa. Ainakin asioista voidaan keskustella", Ahonen sanoo.
"Liikelaitoksena Oulun kaupunginteatterista tulisi ketterämpi toimija. Voisimme reagoida nopeammin. Erilaisia partnerisopimuksia myös tehdään mieluummin itsenäisen teatterin kuin lautakunnan alaisuudessa raskaimman jälkeen toimivan yksikön kanssa. Nykyään ei ole sellaista rahaa, joka perustuisi puhtaaseen epäitsekkyyteen."
Strategia toteen
Oululla olisi teatterinjohtajan mukaan nyt loistava tilaisuus toteuttaa oman strategiansa myönteisiä, hienoja sanoja, joita ovat muun muassa uudistuminen, rohkeus, innovatiivisuus.
Käytännössä muutos tarkoittaisi sitä, että teatteri tekisi kaupungin kanssa tulos- ja tavoitesopimuksen. Liikelaitos pyörittäisi teatteria, jolle kaupunki asettaisi johtokunnan.
Teatteri olisi osa kaupungin kulttuuriklusteria ja kaupunkikonsernia. Kaikki oleellinen päätösvalta säilyisi kaupungilla.
"Seuraavan kolmen vuoden aikana varsinaisia lisäpanostuksia ei Oulun kaupungilta juurikaan tarvittaisi. Kaupunki vastaisi kiinteistömenoista ja antaisi oman avustusosuutensa samantasoisena kuin tähänkin saakka."
"Kiinteistöstä aiheutuu tällä hetkellä menoistamme yli 30 prosenttia. Millään muulla suomalaisella teatterilla ei kiinteistömenojen prosenttiluku ala kolmosella", Ahonen laskee.
Lisää liksaa
Teatterit ovat ensi vuoden alusta siirtymässä uuteen valtionosuuskauteen, jolloin teatterilain mukainen valtionosuusjärjestelmä sidotaan indeksiin ja valtionosuus nousee asteittain seuraavan kolmen vuoden aikana.
"Mikäli valtionosuuden korotus tulisi suoraan teatterille, saisimme siitä pohjan, jonka avulla voisimme tehdä esimerkiksi tasotarkistuksia taiteilijoiden ja muunkin henkilökunnan palkkaukseen, ja pääsisimme kansallisella tasolla kilpailukykyiseen asemaan", Ahonen selvittää.
"Myös kaikki teatterissa itse tehtävä työ olisi helpommin perusteltavissa valtion henkilötyövuosilaskelmaan, johon teatterien samat valtionosuudet perustuvat."
Ahosen mukaan teatteria ja sähkölaitosta ei pidä näissä asioissa sekoittaa toisiinsa. Liikelaitostamisella ei olisi vaikutuksia esimerkiksi teatterilippujen hintoihin.
"Teatterin ei liikelaitoksenakaan ole tarkoitus tuottaa voittoa. Suomessa ei toimi yhtään teatteria ilman jonkinlaista takuusummaa tai muuta tukea. Vapaalla rahalla toimivaa liikelaitosteatteria ei pysty Suomessa pyörittämään."