Teksasilaisen valamiehistön päätös tuomita energiayhtiö Enronin ylin johto syylliseksi laajaan kirjanpidon väärentämiseen ja sijoittajien harhauttamiseen on viimeisin osoitus siitä, että talousrikollisten kohtelu Yhdysvalloissa ei enää tapahdu silkkihansikkain. Ajan henki vaatii valkokaulusrikollisuuden käsittelyä samoin normein kuin muunkin rikollisuuden.
Vielä 90-luvun lopulla merkittävistäkin väärinkäytöksistä kärähtäneet yritysjohtajat selvisivät usein ehdonalaisilla tuomioilla tai muodollisen lyhyillä vankeusrangaistuksilla. Lisäksi heidät säännönmukaisesti sijoitettiin alimman turvaluokituksen vankiloihin joita on niiden helppojen olojen vuoksi tavattu irvaillen kutsua liittovaltion country clubeiksi.
Lievien tuomioiden taustalla olivat paitsi syytettyjen resurssit palkata maan parhaat puolustusasianajat vakuuttamaan päämiestensä syyttömyyttä ja tietämättömyyttä alaisten tekemiksi väitetyistä rikoksista, myös tavallisista kansalaisista koottujen valamiehistöjen asenteet.
Miljonäärit ovat olleet perinteisesti amerikkalaisen yhteiskunnan sankareita, eräänlaisia aatelisia omine etuoikeuksineen joihin puuttuminen on helposti koettu amerikkalaisen unelman pettämiseksi.
Tänään asenteet ovat toiset. 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun pörssikuplan puhkeamisen myötä sadat tuhannet tavalliset kansalaiset menettivät säästönsä Enronin tapaisten jättimäisten huijausten seurauksena ja yritysjohtajien selityksiä ryhdyttiin oikeussaleissa kuuntelemaan aikaisempaa kriittisemmin korvin.
Vuoden 2002 jälkeen Yhdysvalloissa on tuomittu vankilaan jo toista tuhatta entistä yritysjohtajaa kirjanpitojen väärennöksistä ja muista osakkeenomistajia vahingoittavista huijauksista. Langettujen tuomioiden ankaruuden perusteella Enronin entisellä pääjohtaja Kenneth Laylla ja entisellä toimitusjohtajalla Jeffrey Skillingilla tuskin on tiedossa eläkepäiviä vapaalla jalalla. Heidän lopulliset tuomionsa julistetaan syyskuussa.
Samantapaisista rikoksista suurinta julkisuutta ovat saaneet MCI Worldcomin ja Tyco Internationalin tapaukset.
MCI:n entinen pääjohtaja Bernard Ebbers istuu kirjanpitoväärennöksistä parhaillaan elinkautista josta hän voi anoa armahdusta aikaisintaan 25 vuoden kuluttua. Tycon entinen pääjohtaja Dennis Koslowski puolestaan istuu parhaillaan 25 vuoden tuomiota sekoitettuaan pahan kerran omat ja johtamansa yrityksen miljoonat keskenään.
Valamiesten asenteiden muuttumisen lisäksi myös normit ovat kiristyneet. Kongressi on paljastuneiden väärinkäytösten myötä tiukentunut lakejaan niin, että esimerkiksi tulostietojen huijaaminen joutumatta vastuuseen on aikaisempaa vaikeampaa.
Yritysten ylin johto ei enää pääse piiloutumaan tietämättömyysväitteiden taakse koska he ovat nyt lain mukaan henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön antamien tulostietojen oikeellisuudesta.
Kiinnijäämiskynnystä on osaltaan madaltanut myös amerikkalaisessa oikeusjärjestelmässä levinnyt käytäntö, jonka mukaan jonkun rikokseen osallistuneen ryhtyminen ilmiantajaksi alentaa merkittävästi hänen omaa rangaistustaan tai tuo parhaimmillaan jopa syytesuojan.
Muun muassa Enronin tapauksessa yhtiön kirjanpitokikkailut viranomaisille laulanut entinen rahoitusjohtaja Andrew Fastow selviää omasta osuudestaan korkeintaan kymmenen vuoden vankilatuomiolla Layn ja Skillingin viettäessä vankilassa todennäköisesti lopun elämänsä.