Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on hyvin huolissaan inflaation kiihtymisestä eli rahanarvon heikentymistä.
Maaliskuussa inflaatio oli kivunnut jo 3,6 prosenttiin. Inflaatio on kiihtynyt kolmessa vuodessa odottamattoman nopeasti, jopa salakavalasti, sillä vielä keväällä 2004 Suomi paistatteli hetken miinus-merkkisen lukeman, deflaation eli hintojen laskun kanssa. Inflaatio oli -0,4 prosenttia. Silloin rahan ostovoima kasvoi.
Syylliset Suomen, Euroopan ja koko maailmankin kiihtyneeseen inflaatioon ovat energian, erityisesti öljyn hinnan raju kallistuminen ja peruselintarvikkeiden hintojen nousu.
"Inflaatio-odotukset on pidettävä nyt hallinnassa. Vaarana on, että inflaatio-odotukset alkavat toteuttaa itseään eikä inflaatiota saada kuriin", painotti Liikanen tiistaina tiedotustilaisuudessa, jonka aiheena olivat inflaatio ja kansainvälisen talouden näkymät.
Hän muistutti, että euroalueella hintojen nousu alkoi jo viime kesänä, mutta suomalaiset havahtuivat kohonneisiin hintoihin vasta vuodenvaihteessa, kun ruokakaupassa peruselintarvikkeet leipä, maito ja liha olivatkin paljon kalliimpia kuin ennen joulua.
Suomen hitauteen on syynä, että meillä päivittäistavarakaupan kaksi suurta eli S-ryhmä ja Kesko solmivat uudet toimitussopimukset viime vuoden lopulla ja siirsivät uudet hinnat lopputuotteisiin vasta vuoden alusta.
Maailmanmarkkinoilla elintarvikkeiden hinnat ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 2001 lähtien. Viljojen hinnat ovat nousseet samasta ajankohdasta 3,5 -kertaiseksi.
Raakaöljyn reaalinen, todellinen hintataso on noussut jo 1980-luvun ennätystasolle. Maailmalla öljyn kysyntä ei vastaa tarjontaa, koska Aasiassa Kiinan ja Intian taloudet kasvavat edelleenkin ennätysvauhtia ja maat tyydyttävät energiantarpeestaan suuren osan öljyllä.
Ilmastonmuutos
näkyy viljasadoissa
"Kallis raakaöljyn hinta vaikuttaa myös lannoitteiden hintojen nousuun. Ilmastonmuutos koettelee koko maapalloa ja monessa maassa viljasadot ovat jääneet pieniksi tai jopa tuhoutunet. Kun tarjontaa on paljon vähemmän kuin kysyntää, viljan hinta nousee", muistuttaa Liikanen.
Liikanen kehottaa suomalaisia nöyryyteen EU:n mallioppilasajattelussaan. "Suomi ei enää poikkea euromaiden keskitasosta: inflaatio on EU-maiden keskitasoa, kasvu on EU-maiden keskitasoa, mutta palkankorotukset ovat yli EU:n keskitason."
Hän muistuttaa, että palkansaajien nimellisansiot olivat tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli viisi prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Liikasen mukaan se näkyy Suomen kilpailukyvyssä.
"Heikentyneen kustannuskilpailukyvyn korjaaminen on talous- ja rahaliiton oloissa kivulias prosessi, siksi kustannus-palkka-kierteen katkaisu on tärkeää jo alkuvaiheessa."
Lyhyet korot tuovat
nopeita korkovaihteluita
Suomi on Euroopan asuntoluottomarkkinoilla jonkinlainen kummajainen, sillä asuntoluotoistamme peräti 96 prosenttia on sidottu lyhyisiin, enintään vuoden euribor-korkoon tai vastaaviin pankkien prime-korkoihin.
Saksassa ja Belgiassa lyhyisiin korkoihin asuntolainoista on sidottu vain 10-15 prosenttia.
"Se tarkoittaa, että rahoitusmarkkinoiden liikkeet, korkojen nousut ja laskut, näkyvät Suomessa hyvin nopeasti asuntolainallisten kukkaroissa. Pitkien viitekorkojen käyttö voisi lisääntyä Suomessa", suosittaa Liikanen.