EU:n komissaari Erkki Liikanen suhtautuu hyvin pidättyvästi vanhojen umts-lupien ehtojen muuttamiseen ja lupien mahdollisiin jälkimarkkinoihin. "Nykyisten umts-lisenssien ehdot ovat juridisia ja jäsenmaakohtaisia. Voitaisiinko niitä muuttaa, se asia on auki", arvioi Liikanen Taloustoimittajat ry:n tilaisuudessa torstaina Helsingissä.
Liikasen ja komission kanta on, että vanhoille umts-luville pitäisi sallia jälkimarkkinat eli mahdollisuus myydä niitä eteenpäin.
Hän muistutti, että isot EU-maat pelkäävät lupaehtojen muuttamisen jälkikäteen voivan johtaa suuriin juridiseen ongelmiin. Kaksi EU-maata on jo kuitenkin muuttanut lupaehtoja eli umts-lupien kestoa on pidennetty.
Esimerkiksi Saksa vaatii, että luvan haltijoiden on aloitettava kolmannen sukupolven matkaviestintä eli umts-toiminta vuoden 2003 aikana ja toiminnan pitää kattaa vähintään viidennes maan asukasluvusta.
Suomalaisella Soneralla on umts-lupa Saksassa ja Italiassa yhdessä espanjalaisen operaattorin Telefonican kanssa. Sonera teki kuitenkin omista luvistaan viime kesänä 4,3 miljardin euron alaskirjaukset eli katsoi, että investoinneilla ei ole kirjanpidossa arvoa.
Nyt elätellään mahdollisuutta, että erityisesti Saksa EU:n suurimpana markkinana taipuisi lieventämään tiukkoja umts-lupaehtojaan ja sallisi esimerkiksi Soneran myydä luvan jollekin uudelle yrittäjälle. Selvää kuitenkin on, että jälkimarkkinoilla luvan hinta olisi enää vain murto-osa kesän 2000 superhinnoista.
Liikanen kertoo, että EU:n valmistelemaan uuteen lainsäädäntöön sisältyy jälkimarkkinamahdollisuus eli lisenssin voi halutessaan myydä eteenpäin.
Komissio tutkii valtioiden tuet
Liikasen mukaan Euroopan suurista teleoperaattoreista erityisesti Saksan Deutsche Telekomin ja Ranskan France Telecomin vaikeudet ovat tällä hetkellä suuria.
Runsas viikko sitten Euroopan suurin teleoperaattori Deutsche Telekom teki Saksan yrityshistorian suurimmat alaskirjaukset, lähes 25 miljardia euroa, virheinvestoinneistaan ja osakkuusyhtiöidensä osakkeiden arvonalennuksista. Koko kuluvan vuoden alaskirjaukset nousevat yli 30 miljardiin euroon
Ranskalainen France Telecom on puolestaan tehnyt noin kymmenen miljardin euron alakirjaukset. Le Figaro -lehden mukaan Ranskan valtio on sijoittamassa yhtiöön noin yhdeksän miljardia euroa.
France Telecomin vaikeuksia pahentaa se, että sen saksalainen umts-osakkuusyhtiö Mobilcom on erittäin suurissa vaikeuksissa. France Telecom on ottanut kontolleen muun muassa Mobilcomin kuuden miljardin euron velat, jotta yhtiö pysyisi pystyssä.
Hollantilainen teleoperaattori KPN ja suomalainen Sonera ovat vahvistaneet omia pääomiaan osakeanneilla eli omistajat pistivät uutta rahaa yrityksiin.
Liikasen mukaan komissio seuraa tarkasti, mitä Saksa ja Ranska aikovat tehdä maidensa valtioenemmistöisten teleyhtiöiden pelastamiseksi.
"Valtion tukitoimet käsitellään komissiossa. Tärkeintä on, ette tuet eivät vääristä telealan kilpailua. Esimerkiksi British Telecom on jo viestittänyt komissioon, että se ei pidä valtion tukea vaikeuksiin ajautuneille teleyhtiöille perusteltuna", selvitti Liikanen.
Liikanen näkee telealalle ja varsinkin operaattoreille valonkajastusta multimediaviesteistä, jotka kasvattavat suosiotaan Euroopan markkinoilla.
Hän korostaa, että tietotekniikan merkitys ei suinkaan ole vähenemässä. "Tuottavuuden kasvun kannalta teleala ja informaatioteknologia ovat yhä tärkeitä. Ne turvaavat tuottavuuden kasvun, mikä puolestaan nostaa kansalaisten reaaliansioita ja tuottaa valtiolle hyvät verotulot. Siinä kisassa Suomi on pärjännyt hyvin."
Liikanen muistuttaa, että kaikki talouden prosessit muuttuvat, kun tiedon hallinta tulee halvaksi uuden tekniikan ansiosta. "Kun yritys investoi tietotekniikkaan, pitää investoida myös yrityksen uudelleenorganisointiin, sillä tuotantoprosessit, varastot ja kuljetukset muuttuvat oleellisesti uuden tietotekniikan ansiosta. Silloin panostus pelkkiin verkkosivuihin ei riitä."