Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen pitää Suomen talouden lähiajan näkymiä suotuisina. Myös edellytykset kasvun jatkumiselle ovat olemassa.
Suomen talouskasvu elpyi loppukesän ja syksyn aikana, kun metsäteollisuuden työseisokki päättyi. Kasvua on vauhdittanut kotitalouksien kulutuskysyntä, mikä on heijastunut työllisyyskehitykseen etenkin palvelualoilla.
- Yritysten tilauskannat ovat viimevuosia korkeammalla tasolla ja kotitalouksien luottamus omaan tilanteeseen on pysynyt hyvänä. Siten edellytykset kasvun jatkumiselle ovat olemassa, Liikanen sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Kasvua on tukenut myös vienti. Öljyn hinnannousu on lisännyt etenkin Venäjän vientituloja ja se näkyy tuontitavaroiden kysynnässä.
- Suomi on saanut osansa Venäjän öljyrahojen uudelleenkierrätyksestä, Liikanen korosti.
Venäjä on muutaman kuukauden ajan ollut Suomen suurin vientimaa. Myös muiden maiden vienti Suomen kautta Venäjälle eli transitiovienti on kasvanut ja jälleenvienninkin osuus on noussut merkittävästi.
- Venäjän kysynnän kasvu on lisäännyt suomalaisten tavara- ja erityisesti palvelutuotannon mahdollisuuksia lähivuosina. Nyt on kysymys siitä, millä tavalla suomalainen yrityskenttä pystyy siitä hyötymään, Liikanen korosti.
Euroalueeseen verrattuna Suomen talouskasvu on ollut nopeaa. Hitaampaan kasvuun ovat joutuneet tyytymään muiden muassa Saksa, Italia ja Hollanti.
- Euroalueen kasvun ongelmat ovat muualla kuin rahapolitiikassa. Rahapolitiikka sinänsä on ollut viime vuosina hyvin kevyttä ja kasvua tukevaa, Liikanen korosti.
Inflaatioriskit lisääntyneet
Suurin uhka talouskasvulle on inflaation eli hintatason yleisen nousun kiihtyminen. Inflaatiota on vauhdittanut viime aikoina öljyn ja polttoaineiden kallistuminen, mutta heijastusvaikutukset muiden tuotteiden hintoihin ovat jääneet vähäisiksi.
- Välillisten hintavaikutusten vähäisyydestä huolimatta on kuitenkin selvää, että inflaation kiihtymisen riskit ovat lisääntyneet. Tätä arviota tukee rahataloudellinen kehitys, sillä likviditeettiä on kovin runsaasti ja luotonannon kasvu on pysynyt ripeänä, Liikanen painotti.
Suomessa lainanotto on keskimäärin ollut varsin alhaista. Huolissaan Liikanen oli kuitenkin siitä, että tilastojen mukaan 25-34-vuotiaiden ja 35-50-vuotiaiden velkaantuminen on kasvanut voimakkaimmin.
- Näissä väestöryhmissä on varsin korkea velkaantumisaste. Toivon kovasti lisää harkintaa päätösten osalta, Liikanen sanoi.
Inflaatio-odotusten kasvu johti joulukuun alussa siihen, että Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä 2,25 prosenttiin.
- On syytä toistaa, että koronnoston päätös ei merkitse päätöstä koronnostojen sarjasta. EKP:n neuvosto tekee vastaisuudessakin päätöksensä sen mukaan mitä uusin informaatio kertoo inflaatioriskien kehittymisestä, Liikanen jatkoi.
