EU-komissaari Erkki Liikasen mielestä Pohjoismaat voisivat ottaa yrittäjyydessä oppia Etelä-Euroopasta. Etenkin italialaiset ja kreikkalaiset perustavat usein mieluimmin oman yrityksen kuin menevät toisen palvelukseen, kun taas pohjoismaalaiset valitsevat usein päinvastoin.
Etelä-Euroopassa myös yritysten verkottumisella ja perheyrittämisellä on pitkät perinteet, mistä Pohjolassa voitaisiin Liikasen mukaan ottaa mallia.
"Pohjoismaat ovat tietoyhteiskunta-asioissa ja innovaatioissa Euroopan kärjessä, mutta yrittäjyysasioissa viimeisiä", suomalaistoimittajille Brysselissä tiistaina puhunut Liikanen tiivisti.
Pohjoismaissa suuryritysten rooli työllistäjänä on perinteisesti ollut erittäin suuri. Globaalissa markkinataloudessa suuryrityksille on syntynyt kuitenkin paineita keskittyä avainosaamiseensa ja ulkoistaa toimintojaan pienemmille yrityksille. Kattava pk-yritysten verkosto onkin Liikasen mukaan tärkeä koko Suomen kilpailukyvyn kannalta.
Yrittäjyys on kulttuurikysymys
Yrittäjyyden heikkous Pohjoismaissa on Liikasen mukaan pitkälti kulttuurikysymys, ja tilanteen muutos edellyttää perusteellista asennemuutosta koko yhteiskunnassa. Pohjoismaissa yrittäjille ei sallita epäonnistumista, minkä vuoksi yrittäjäksi ryhtyvä ottaa taloudellisen riskin lisäksi myös sosiaalisen riskin.
Euroopan sisäisiä kulttuurieroja tässä suhteessa kuvastaa Liikasen mukaan hyvin se, että vahingonilon käsite tunnetaan pelkästään Pohjois-Euroopan kulttuureissa.
"Sanaa ei ole lainkaan italian, ranskan eikä espanjan kielissä. Englannissakin vahingonilosta käytetään saksan kielen sanaa Schadenfreude", Liikanen naurahti.
Tavoitteena 15 miljoonaa työpaikkaa
Yrittäjyyden edistäminen on keskeinen elementti EU:n ns. Lissabon strategiassa, jolla pyritään tekemään unionista vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin talous. Unionin tavoitteena on luoda vuoteen 2010 mennessä 15 miljoonaa uutta työpaikkaa, missä tehtävässä yrittäjyydellä on merkittävä rooli.
EU on kannustanut yrittäjyyttä Liikasen mukaan muun muassa helpottamalla yritysten perustamista jäsenmaissa. Espanjassa byrokratiaa on onnistuttu vähentämään jopa niin, että aiemman puolentoista vuoden sijaan yrityksen perustamiseen menee enää noin viikko.
Byrokratian karsimisen lisäksi EU on kannustanut jäsenmaita integroimaan yrittäjyyden koulujen opetusohjelmiin.
"Ei enää riitä, että meillä on erillistä yrittäjäkoulutusta, vaan yrittäjyys täytyy tehdä tutuksi jo peruskoulussa. Yrittäjyyden täytyy olla yksi vaihtoehto, kun ihmiset tekevät valintoja elämänuransa suhteen", Liikanen sanoi.
Asiat tärkeysjärjestykseen
Erityisesti Suomessa kaivataan uusia yrittäjiä sosiaalipuolelle väestön ikääntymisen myötä. Liikasen mukaan ei ole mahdollista, että ikääntyvät suuret ikäluokat hoidettaisiin kokonaan julkisen sektorin toimesta.
EU:n yrittäjyysasioista vastaava Liikanen on teettänyt omalla pääosastollaan ns. vihreän kirjan eli alustavan keskusteluasiakirjan yrittäjyyteen liittyen. Hän toivoi, että tiistaina julkistettu vihreä kirja siivittää keskustelua Brysselissä keskiviikkona kokoontuvassa kansainvälisessä yrittäjyyskonferenssissa.
"Yrittäjyyden on noustava pysyvästi EU:n tärkeimpien prioriteettien joukkoon", Liikanen kiteytti.
