Suomalaisten ruokatottumuksissa on vielä rutkasti parantamisen varaa. Kansanterveyslaitoksen laatima, suomalaisten terveysriskejä ja ruokavaliota havainnollistava kartasto kertoo, että missään päin maata ei olla opittu syömään ravitsemusasiantuntijoiden toiveiden mukaisesti. Parhaimmalta tilanne näyttää pääkaupunkiseudun ohella Itä-Suomessa, missä onkin tehty kovasti valistustyötä ravinto-asioissa.
Ihanneruokavaliosta pisteitä olisi herunut 25, mutta parhaimmillakin alueilla pisteitä kertyi vain kymmenen.
Itä-Suomen hyvään pistemäärään vaikuttaa ainakin se, että miehet siellä syövät hanakasti ruisleipää. Myös marjat maistuvat itäsuomalaisille. Pohjanmaalla, missä kokonaisruokavalio näyttää huonommalta, popsitaan paljon perunaa. Perunasta ei terveellisyyspisteitä heru.
Pohjois-Suomessa suolaa kuluu erityisen paljon
Tyydyttyneen rasvan saanti ylittää suosituksen kaikilla alueilla sekä miehillä että naisilla. Naisten ruokavaliossa tyydyttyneitä rasvoja on kuitenkin vähemmän. Eniten tyydyttynyttä rasvaa syövät länsisuomalaiset. Kaupunkilaiset käyttävät tätä rasvalaatua muita vähemmän.
Suolaa käytetään edelleen koko maassa kaksinkertaisesti se määrä, mitä ravitsemusasiantuntijat soisivat. Etenkin Pohjois-Suomessa suolaa kuluu runsaasti.
Marjoja, hedelmiä ja kasviksia syödään Etelä- ja Keski-Suomessa runsaammin ja vähiten Lapissa ja Oulun läänin itäosissa. Itä-Suomessa marjat korvaavat etelän hedelmiä.
Terveellinen ruokavalio
ei yksin pelasta ylipainolta
Terveysriskit eivät kuitenkaan näytä seuraavan yks'yhteen terveellisen ruokavalion karttaa. Esimerkiksi Itä-Suomessa runsas ruisleivän syönti ei estä liiallisen rasvan kertymistä vyötärölle. Vyötärölihavuus on kuitenkin yleisintä Pohjanmaalla, missä myös tyydyttyneitä rasvoja käytetään runsaasti. Länsi-Suomessa joka toiselle on kertynyt vyötärölle liikaa rasvaa.
Ruokavaliokartasto ei kuitenkaan kerro kaikista lihavuuden riskitekijöistä eli liian vähäisestä liikunnasta ja runsaasta alkoholin käytöstä.
Keskimääräinen veren kolesterolipitoisuus ylittää viiden millimoolin tavoitteen kaikkialla Suomessa. Pohjois-Suomessa arvot ovat kuitenkin muuta maata korkeampia, mutta myös Etelä-Suomessa on korkean kolesterolitason alueita. Kaupunkilaiset ja naiset saavat kolesterolinsa kuriin muita paremmin. Myös kolesterolilääkkeiden käyttö saattaa hiukan vaikuttaa eroihin.
Erikoistutkija Liisa Valsta on huolissaan siitä, että tällä vuosikymmenellä ei ruokailutottumuksissa ole tapahtunut enää oikeastaan mitään kehitystä parempaan suuntaan. Nuorille 25-34 -vuotiaille eivät kasvikset ja ruisleipä maistu. Sen sijaan sokeria syödään paljon. Ainoastaan pehmeät rasvat ja öljyt ovat jääneet nuorempienkin ruokatottumuksiin.
Terveysvalistusta pitäisi tutkijoiden mielestä suunnata etenkin suurten kaupunkien ulkopuolella asuville miehille. Pohjoissuomalaisia pitäisi herätellä popsimaan kasviksia ja etelä- ja länsisuomalaisia olisi syytä patistaa marjametsään.
