Liikenneministeri Leena Luhtanen lupasi ensimmäisessä merkittävässä lausunnossaan Yleisradion tv-uutisissa harkita tukien lisäämistä varustamoille EU:n sallimissa rajoissa. Jos kaikki ministerit julistautuvat yhtä anteliaiksi, budjettikehykset ovat pian tiukoilla.
Luhtasen lausunnon takana on Siljan tiistaina kertoma ikävä tieto, että Finnjet siirtyy Suomen ja Saksan väliseltä reitiltä Saksa-Pietari -linjalle ja samalla pois Suomen lipun alta. Merimies-Unioni ja Varustamoyhdistys ovat ehtineet painostaa valtiovaltaa tuen lisäämiseen. Sillä tiellä on edessä pohjaton suo. Se on havaittu muuallakin. Tähänkin mennessä Suomi on antanut myös matkustajalaivavarustamoille erikoisetuja, mutta lisää olisi tultava.
Jo edellisen hallituksen aikana liikenneministeriössä oli tahoja, jotka ymmärsivät varustamoiden valitusta kansainvälisen kilpailukyvyn heikkenemisestä. Valtiovarainministeriöstä tuli aina vastaan lopullinen este. Lisää rahaa ei herunut. Nyt uutta hallitusta on ryhdytty hiillostamaan entistä ponnekkaammin.
Tuettavia kohteita riittää liikenteessä ja muualla yritystoiminnassa. Taloudellisesti kannattamattomien lentoreittien tukemista miettineen työryhmän esityksen saattoi arvata ennalta. Valtion pitäisi turvata kannattamattomien, mutta tarpeellisten lentoreittien olemassaolo, keskiviikkona mietintönsä liikenneministerille jättänyt työryhmä ehdotti.
Nopeat ja säännölliset lentoyhteydet maakunnista Helsinkiin ovat alueiden elinkeinoelämälle elintärkeitä, työryhmä perusteli. Huonot yhteydet vaikeuttavat erityisesti kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien yritysten menestymistä ja vaikuttavat niiden sijaintipaikan valintaan, mietinnössä todetaan. Siinä on perää. Tosin yritysten menestymiseen vaikuttavat monet muutkin hankaluudet, joita voitaisiin vähentää valtion tuella.
Työryhmä on oikeassa siinä, että tukea saavien paikkakuntien olisi osallistuttava lentoliikenteen rahoittamiseen. Silloin olisi edellytyksiä käydä alueellista kansalaiskeskustelua veroeurojen suuntaamisesta.
Lentoliikenteen ostopalveluja tarvittaisiin erityisesti Mikkelissä ja Savonlinnassa. Itä-Suomessa on laajaa työttömyyttä, joten perusteita yritysten tukemiselle löytyy. Luhtanen on kuitenkin oikeassa siinä, että jos määrärahoja ei tule lisää, lentoliikenteelle suunnatut varat ovat poissa muun joukkoliikenteen tukemisesta. Silloin joidenkin syrjäseutujen linja-autoreitit loppuisivat. Muuttoliikettä sekin edistää.
paakirjoitus@kaleva.fi