Kreikan metsäpalot muistuttavat jälleen siitä, kuinka ilmaston muuttumiseen liittyvät ympäristötuhot uhkaavat suoraan ihmisten turvallisuutta. Nyt onnettomuutta edesauttoi myös
silkka ahneus.
Zeus oli antiikin Kreikassa taivaan, tuulen, pilvien ja sateiden jumala. Vain vaivoin saatiin Zeuksen temppeli Olympian lehdossa sunnuntaina suojelluksi, kun taivas ja tuuli kylvivät silkkaa tulta, eikä sadetta ja pilviä kuulunut.
Maanantaina näytti siltä, että olympiakisojen historiallista syntysijaa ja sen korvaamattomia muinaisaarteita uhannut liekkimeri oli siltä paikalta saatu torjutuksi. Koskaan liki kolmetuhatvuotisen historian aikana ei lehdon ja sen temppelialueen tuhoutuminen ole ollut näin lähellä.
Seuraavat nykyaikaiset olympialaiset pidetään Pekingissä, ja suurin uhka niiden onnistumiselle ovat kaupungin hirvittävät ilmansaasteet. Nämä kaksi esimerkkiä Kreikasta ja Kiinasta riittävät kertomaan paljon ympäristön tilasta maailmalla näinä aikoina.
Näyttää todennäköiseltä, että Kreikan metsäpaloista melkoinen osa on sytytetty tahallaan - kimmokkeena maan lainsäädäntö, joka estää rakentamista metsämaalle. Palojen jälkeen ei ole metsiä. Kanariallakin aiemmin kesällä metsänvartija sytytti paloja saadakseen töitä.
Tuskin kukaan kiinteistökeinottelija silti saattoi tavoitella puolen Kreikan peittymistä savuun, maan päätymistä hätätilaan, kymmeniä kuolleita, mittaamatonta aineellista tuhoa ja ihmiskunnan historian yhden kiinnekohdan eli Olympian kylän saattamista uhanalaiseksi.
Metsäpalot ovat Välimeren alueella jokakesäinen riesa, mutta tässä mittakaavassa niitä ei ole nähty koskaan. Kreikassa, kuten isossa osassa koko eteläistä Eurooppaa, on kesällä vallinnut tavallista kovempi kuumuus ja kuivuus. Olosuhteet palojen räjähdysmäiselle leviämiselle ovat otolliset.
Meneillään oleva ilmastonmuutos on ennustemallien mukaan omiaan lisäämään kuivuutta ja kuumuutta Välimeren alueella. Pohjoisempana taas tyypillistä on kosteuden lisääntyminen, mikä vastaisi Suomen tämän kesän kokemuksia. Toisaalta viime vuonna Suomen lähialueilla Venäjällä ja Ruotsissa raivosi kovia metsäpaloja kuivuuden myötä.
Oleellista on, että tämäntapaisten "luonnonilmiöiden" - palot, kuivuus, kuumuus, sateet, tulvat, myrskyt - rajuus on lisääntymässä, ja tarvittavien pelastusoperaatioiden laajuus voi helposti ylittää yksittäisten valtioiden reagointikyvyn. Juuri näin on Kreikassa nyt käynyt. Sammutuskalustoa on haalittu pitkin Eurooppaa. Suomikin päätti maanantaina lähettää edes jotain apua, vaikka kipeimmin tarvittavaa raskasta lentosammutuskalustoa ei Suomesta löydy.
EU:ssa on pohdittu sammutuslentokoneiden hankintaa yhteisesti, ja tämän kesän jälkeen päätös voi hyvinkin olla lähempänä. Mitä isompia ympäristötuhoja, sitä enemmän tarvitaan yhteistyötä.
Jokainen maa on silti ensisijaisesti itse vastuussa kansalaistensa turvallisuudesta, etenkin onnettomuuksien ennaltaehkäisystä. Nyt Kreikan rakennuslaki on ollut kirjaimellisesti tulitikuilla leikkimistä. Espanja on jo ehtinyt ottaa opiksi: siellä uusi laki nimenomaan kieltää maan käyttötarkoituksen muuttamisen metsäpalon jälkeen.
Kun onnettomuus tapahtuu Kreikan tapaan, tarvitaan nopeaa apua. Mutta ratkaisevinta yleensä on se, kuinka luonnonkatastrofeihin etukäteen varaudutaan. Ilmastonmuutos pakottaa uuteen riskiajatteluun, sillä moni tähän asti "mahdoton" asia on alkanut näyttää mahdolliselta.