Juha Junnon täytyy olla supermies, täydellisesti työhönsä sitoutunut oman elämänsä sankari. Hän nimittäin raatoi yhteensä yli kymmenen vuotta rinnakkain sekä Kärppien toimitusjohtajan että urheilutoimenjohtajan työnkuvassa. Kaksi viikkoa kesälomaa riitti.
Harri Aho vasta opettelee kivikovan bisneksen lainalaisuuksia ja oman aikansa hallintaa. Kiire on polttava, paine ohimossa tykyttävä.
Kun Kärpät ei menesty, kritiikin nuoli osuu ensisijaisesti joukkueeseen ja sen valmentajaan, mutta heti toisessa tähtäyksessä osumakohta on urheilutoimenjohtajan otsassa. Kannattajat suorastaan vaativat, että joukkueen pitää olla joka vuosi riittävän kilpailukykyinen. Jos näin ei tapahdu, turhautumisten hyökyaallolla ei ole loppua.
Ahon vuoteen mahtuu kahdet vastuuvalmentajan potkut, kun Matti Alatalolle ja Mikko Haapakoskelle on vuorollaan näytetty ovea.
Ratkaisuina erittäin kipeitä - molemmin puolin.
Koska Aho ei alaisiaan arvostele julkisesti, Kaleva tekee sen hänen puolestaan.
Perjantaina Salzburgiin kaupattu Martin St. Pierre aloitti piste per ottelu -tahdilla, mutta vaipui saamattomuudessaan alisuorittajien joukkoon. Ei tarvittu ennustajaa kertomaan, että Kärpät haluaa miehestä eroon jo tammikuun aikana ja rahtaa lähiaikoina tilalle uuden miehen ykkössentteriksi.
Kamil Kreps ei ole täyttänyt ykkössentterin ruudun vaatimia odotuksia, eikä hänestä ole ollut veturiksi. Pavel Rosa teki viime kaudella mitä tahtoi, mutta nyt ei ole toistaiseksi halunnut tehdä kuin kaksi maalia. Täyttääkö isoegoinen yksilö edes joukkuepelaajan tunnusmerkkejä? Onko sydän aidosti mukana?
No, Petr Tenkratilla sykkii puseron alla kärpänmuotoinen sydän. Timo Helbling pakkina ei ole kuin iso ja pelaa rightilta. Onko se riittävä kriteeri mahtua Kärppiin? Vladimir Sicak väläyttelee, mutta on oman sijoittumisensa kanssa välillä aivan hukassa.
Kristian Kuusela voisi jo pikku hiljaa panna verkot heilumaan. Jonathan Hedström, Marko Luomala ja Toni Mäkiaho lähtivät jo St. Pierren tavoin, eikä heitäkään tule ikävä.
On totta, että loukkaantumiset ja alle 20-vuotiaiden MM-kisat ovat kalvaneet Kärppiä enemmän kuin mitään toista SM-liigaseuraa, mikä luonnollisesti verottaa voimavaroja.
Vaikka Kärppien pelaajabudjetti on virallisesti 2,8 miljoonaa euroa, välillä joukkue on astunut kaukaloon vaivaisen miljoonan euron hintalappu otsassaan.
Kun kaikki ovat terveitä ja ruodussa, Kärpiltä voi edelleen odottaa pitkää ja kirkasta kevättä. Mutta täysi kokoonpano ei yksin riitä.
Ilman aidosti intohimoista asennetta, sydäntä ja sitoutumista ei huippukiekkoilussa voi saavuttaa mitään suurta.