Ei ole uutinen, että varusmiespalvelun keskeytyksiä on nyt enemmän kuin takavuosikymmeninä. Silti tuoreimmat tilastot hätkähdyttävät.
MTV3:n tietojen mukaan tammikuussa palveluun astuneista varusmiehistä jo lähes joka kymmenes on keskeyttänyt palveluksensa, joissakin varuskunnissa pian joka viides.
Kun rauhan ajan "kaatuneita" alkaa saapumiserää kohden olla satamäärin, jotain on pahasti vialla. On kolme vaihtoehtoa: ongelmien perussyy löytyy varusmiehistä, heidän palveluspaikoistaan tai kummastakin. Useimmiten keskeytyksen taustalla ovat terveydelliset syyt. Etenkin kyse on mielenterveyteen sekä tuki- ja liikuntaelimiin liittyvistä ongelmista. Henkisten syiden osuus on suurempi, arviolta jopa 70 prosenttia. Vaikka puolustusvoimat on uudistanut koulutustaan keskeytysten vähentämiseksi, vaikutuksia ei toistaiseksi ole näkynyt.
Palveluksen katkaiseva ongelma paljastuu joskus heti ensimmäisen päivän tulohaastatteluissa. Paljon parempi kuitenkin olisi, jos asia tulisi esille jo kutsunnoissa. Nykyisessä kutsuntakäytännössä on selvästi kehittämisen varaa.
Osalle fyysisistä ongelmista kuten rapakunnolle voi armeijassa vielä tehdä jotain. Joissakin varuskunnissa tämä on otettu huomioon jakamalla alokkaat kuntoryhmiin, joissa harjoittelun rasittavuutta lisätään vaiheittain. Näin pitäisi toimia kaikissa yksiköissä.
Paljon vaativampi tehtävä on lisätä nuorten miesten henkistä kestokykyä. Kuilu nykynuorten vapaan elämänmuodon ja armeijan säännöllisen ja kurinalaisten elämän välillä on yhä suurempi. Siksi sotilaselämä iskee kovaa vastaan.
Koska armeija ei voi muuttaa yhteiskuntaa eikä nuorten miesten elintapoja, vaihtoehdoksi jää armeijan käytäntöjen muuttaminen. Siinäkään vain ei voi mennä liian pitkälle, jos tarkoituksena on antaa nuorille miehille ja naisille kriisioloihin ja jopa sotatilanteisiin valmentava koulutus.
Tätä nykyä varusmiespalveluksen käy noin 80 prosenttia ikäluokasta. Suomalaisen sotilasdoktriinin ydintä on edelleen yleinen asevelvollisuus ja suuri reservi, mutta ei enää yhtä keskeisenä kuin ennen.
Varusmiespalvelusten yleistyvistä keskeytyksistä ei siksi pääse syntymään turvallisuusuhkaa.
Suurin ongelma keskeytykset ovat niille nuorille miehille, joita se koskee. Vaikka armeijasta lähtö kesken kaiken ei enää järin poikkeuksellista olekaan, itsetuntoon se silti iskee. Termi "maitojuna" elää edelleen.