Pääkirjoitus

Liian moni vailla asuntoa – erityisesti asunnottomat naiset ovat vaarassa joutua hyväksikäytetyksi

Asunnottomuus on kohtalokasta erityisesti naisille, koska hyväksikäytön kohteeksi joutumisen riski kasvaa.

Asunnottomat eivät nykyään ole pelkästään alkoholisoituneita rantojen miehiä. Erityisen haavoittuvaisessa asemassa ovat entistä useammat asunnottomat naiset, jotka altistuvat hyväksikäytölle ja väkivallalle. Viime vuosikymmeninä asunnottomuutta on Suomessa kuitenkin onnistuttu vähentämään merkittävästi. Oulussa sosiaalitoimi sijoitti asunnottomia vuonna 1997 Nallikarin lomamökkeihin.
Asunnottomat eivät nykyään ole pelkästään alkoholisoituneita rantojen miehiä. Erityisen haavoittuvaisessa asemassa ovat entistä useammat asunnottomat naiset, jotka altistuvat hyväksikäytölle ja väkivallalle. Viime vuosikymmeninä asunnottomuutta on Suomessa kuitenkin onnistuttu vähentämään merkittävästi. Oulussa sosiaalitoimi sijoitti asunnottomia vuonna 1997 Nallikarin lomamökkeihin.
Kuva: Maikkola Tapio

Asunnottomuus on kohtalokasta erityisesti naisille, koska hyväksikäytön kohteeksi joutumisen riski kasvaa.

Matalan kynnyksen palvelupaikoissa, kuten Huilissa, asunnottomat voivat käydä peseytymässä ja levähtämässä.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi kuuluu niihin harvoihin EU-maihin, jotka ovat taloudellisesti vaikeissakin oloissa onnistuneet vähentämään asunnottomuutta. Viime vuosikymmeninä merkittävästi kaunistuneet tilastot eivät kuitenkaan lohduta niitä, joiden elämää asunnottomuus piinaa.

Asunnottomuus mielletään yhä alkoholisoituneiden rantojen miesten ongelmaksi. Todellisuus on kuitenkin moniulotteisempi, vaikka valtaosa asunnottomista onkin miehiä. Erityisesti asunnottomat naiset ovat haavoittuvassa asemassa ja tarvitsevat erityishuomiota.

Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus, ARA, on tilastoinut asunnottomuutta vuodesta 1987, jolloin asunnottomana oli lähes 20 000 ihmistä. Nyt asunnottomien määrä on noin 5 500. Joukossa on miehiä, naisia, yksinhuoltajaperheitä ja maahanmuuttajia.

Asunnottomuus ei välttämättä näy katukuvassa, sillä yli 70 prosenttia asunnottomista saa katon yöksi päänsä päälle, koska he majoittuvat sukulaisten, ystävien, tuttavien ja tuntemattomien luona. Tilanteet vaihtelevat, eikä tilapäisistä yöpymispaikoista ole pitkä matkaa ensisuojaan, rappukäytävään, metsiin ja kadulle.

Asunnottomia on eniten pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. Viime vuonna asunnottomia oli kuitenkin noin sadassa kunnassa.

Pitkällä aikavälillä kohentuneesta tilanteesta huolimatta naisten, nuorten ja maahanmuuttajien osuus asunnottomista on viime vuosina ollut kasvussa. Paperittomien kohtaloista ei ole tilastoja, joten heidän määräänsä voidaan vain arvailla.

Asunnottomuus johtuu monesta tekijästä. Eriarvoisuuden lisäksi taustalla on päihde- ja mielenterveysongelmia. Pienituloisuus, sairastuminen ja korkeat vuokrat ovat asunnottomuudelle altistava yhdistelmä. Jos kriittiseen tilanteeseen liittyy vielä ylisukupolvista huono-osaisuutta ja elämänhallintaongelmia, on suuri vaara, että elämä suistuu raiteiltaan.

Naisille asunnottomuus on kohtalokasta, koska silloin hyväksikäytön kohteeksi joutumisen riski moninkertaistuu. Moni vaikeassa elämäntilanteessa oleva nainen jää väkivaltaiseen parisuhteeseen välttääkseen kadulle joutumisen. Tuttavien nurkissa majailevat naiset ovat usein piiloasunnottomia. Asunnottomat naiset tarvitsevat kipeästi pelkästään naisille tarkoitettuja matalan kynnyksen tiloja ja asumisratkaisuja.

Oulussa asunnottomille on tarjolla matalan kynnyksen palveluja. Myllytulliin avattiin viime kuussa Kenttätien palvelukeskuksen yhteyteen asunnottomille tarkoitettu päiväkeskus Huili, jossa saa opastusta ja neuvontaa asioiden hoitamiseen. Siellä voi myös pestä pyykkiä, peseytyä, saunoa ja levähtää.

Ohjelmallisen Asunto ensin -periaatteen mukaan asunto ei ole palkkio nuhteettomasta ja päihteettömästä elämästä, vaan perusedellytys, jonka avulla voidaan rakentaa normaalia elämää. Kun pään päällä on katto, on helpompi ratkoa myös muita ongelmia.