Nuorisotyöttömyys pahenee lähiviikkoina nopeasti, kun tuhannet ammattiin valmistuneet nuoret siirtyvät työmarkkinoille. Tilannetta pitää lievittää kaikin mahdollisin keinoin.
Jos Kreikka-lähtöinen eurokriisi ei tuo talouskehitykseen odottamatonta notkahdusta, Suomi näyttää selviytyneen maailmanlaajuisesta taantumasta ilman jättityöttömyyttä. Lukemat ovat pysyneet siedettävinä ainakin, jos vertailukohtana pidetään 1990-luvun lamaa ja silloin pahimmillaan mitattuja 17-18 prosentin työttömyyslukuja.
Tuoreimmissa suhdanne-ennusteissakaan työttömyyden ei enää arvioida nousevan yli kymmenen prosentin. Lähelle sitä kuitenkin liu´utaan. Moni työnantaja näkyy ymmärtäneen, että parempi pitää työntekijästä kiinni pahojen päivien aikaan, sillä osaavaa väkeä ei enää ehkä saakaan takaisin, jos siitä on kerran luopunut.
Se mikä tällä hetkellä on kuitenkin erityisen huolestuttavaa, on nuorison kehno työllisyystilanne. Se koskee sekä ammattiin valmistuvia ja ensimmäistä työpaikkaa hakevia että pelkkiä kesätöitä etsiviä nuoria. Maaliskuussa työtä vailla oli 32 000 nuorta. Se on 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kaiken lisäksi on varmaa, että työttömyyslukemiin tulee lähiviikkoina piikki, kun ammattiin valmistuneet nuoret alkavat etsiä työtä.
Myös moni kesätöitä hakeva koululainen ja opiskelija on pannut merkille, että tänä vuonna työpaikan löytäminen on ollut tiukemmassa kuin vuosi sitten. Yksi syy vaikeuksiin lienee siinä, että kuntien talousvaikeudet ovat viime vuodesta edelleen syventyneet. Kesäväkeä palkataan siksi niukemmin.
Etenkään yksityisiä työnantajia on mahdotonta taivuttaa työllistämään enemmän kuin niiden tarpeet edellyttävät ja taloudelliset mahdollisuudet antavat myöten. Yrityksissä kannattaa kuitenkin muistaa, että nuorten palkkaaminen -- vaikka vailla selvää taloudellista hyötyä -- on panostusta tulevaan. Usealla alalla on odotettavissa työvoimapulaa. Viisas työnantaja sitouttaa nuorta väkeä hyvissä ajoin.
Olisi väärin väittää, että poliittiset päättäjät eivät ole tehneet mitään tilanteen helpottamiseksi. Vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa oli 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden lieventämiseen. Paketti sisältää starttirahaa, yrittäjyyskoulutusta ja palkkatukea. Jos lisäbudjetin avulla todella työllistyy 15?000 nuorta kuten on arvioitu, saavutus on hyvä.
Kevään uutuus on nuorille räätälöity, Sanssiksi nimetty palkkatuki. Erotuksena aiempaan tuen saannille ei ole ehtona tietyn mittaista työttömyysjaksoa. Ammatti- tai koulututkinto pitää olla suoritettuna.
Yritysten ja valtion ohella kunnillakin on mahdollisuus lievittää työttömyyttä. Esimerkiksi Oulussa on käytössä kesätyöseteli. Se on tehnyt mahdolliseksi sadoille nuorille saada tuntumaa työelämään.
Keinoja nuorten työllisyyden kohentamiseksi pitää edelleen kehittää. Lyhyetkin kokemukset työelämästä torjuvat nuorten syrjäytymistä. Nuoria on myös tarpeen rohkaista omaehtoiseen työnhakuun. Moni on saanut töitä vielä juuri ennen kesäkautta, kun on sinnikkäästi jaksanut etsiä.