Ilmastopaneelin toinen osaraportti piirtää lohdutonta kuvaa tulevaisuuden maailmasta. Poliitikot eivät sanomaa enää voi väistää, mikä näkyy Suomenkin hallitusneuvotteluissa.
Kun Matti Vanhanen pyysi eduskuntaryhmien vastauksia uuden hallituksen ohjelman pohjaksi, yksi kysymyksistä koski keinoja vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Ilmastonmuutos on näin yksi pääteemoista, kun neljän puolueen edustajat kokoontuvat tänään Säätytalolle linjaamaan Suomen uuden hallituksen ohjelmaa.
Esimerkki kertoo, millä voimalla ilmastokysymykset ovat tulleet mukaan politiikan asialistalle. Siellä ne pysyvätkin, ja melkoisella varmuudella vain vahvistuvat.
Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n toinen osaraportti julkaistiin Brysselissä pitkänäperjantaina. Ajankohta tiesi sitä, että ainakin Suomessa asia jäi hyvin vähälle huomiolle. Pohjois-Suomen hiihtokeskuksissa nautittiin täysin rinnoin pääsiäishangista, kun maaliskuun lämpöaalto oli vaihtunut viileämpään kevätilmaan.
Lappi oli täynnä hiihtoturisteja osin juuri siksi, että suuressa osassa Suomea talvi karkasi alta ennen aikojaan. Tällainen on ilmaston muuttumisen heijastuksia lievimmästä päästä. IPCC:n uusi raportti kertoo, mitä muita seurauksia on luvassa.
Ensin tulee tulvia, kun vuoristojen jäätiköt sulavat vauhdilla. Sen jälkeen joet kuihtuvat ja vesihuolto pettää, kun noita jäätiköitä ei enää ole. Lisääntyvä kuivuus uhkaa Afrikassa 75--250 miljoonaa ihmistä, ja sateiden varassa olevan maatalouden sato vähenee Afrikassa noin puoleen. Jos ja kun lämpötila nousee pari astetta, sukupuutto uhkaa 20--30 prosenttia maailman kaikista kasvi- ja eläinlajeista.
Yksi IPCC:n raportin pääviesteistä on, että ilmaston muuttuminen iskee kaikkein pahimmin juuri köyhiin maihin ja ihmisiin. Siis heihin, jotka ovat muutenkin eniten luonnonvoimien armoilla. Näiden ihmisten määrä lasketaan miljardeissa. Vaikutusta lisää meren pinnan odotettavissa oleva nousu.
Edessä on lämpöaaltoja, tuhotulvia tai ankaraa kuivuutta. Siellä täällä sadot saattavat kasvaa joksikin aikaa, ja pohjoista Eurooppaa eli juuri Suomea koskevat muutokset ovat tässä vertailussa vähäisimmästä päästä. Kaiken kaikkiaan kuitenkin kuvaillaan maailmaa, joka on selvästi epävakaampi ja epämiellyttävämpi kuin nykyinen. Eikä puhe ole kaukaisesta tulevaisuudesta, vaan lähivuosikymmenistä.
Raportin tieteellinen pohja on ankkuroitu mahdollisimman pitäväksi, eikä villejä arvauksia ole mukana. Siksi on merkillepantavaa, että Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen jääpeitteen osittaiselle sulamiselle annetaan virallisesti jo "keskitason" todennäköisyys. Se tietäisi meren pinnan nousua ainakin 4--6 metriä, mutta vasta tämän vuosisadan jälkeen.
IPCC julkaisee tänä vuonna vielä kaksi raporttia, joiden jälkeen tieteellinen kokonaisuus on kartoitettu niin kattavasti kuin mahdollista. Kaikki julki tulleet tiedot ovat hyvin yhtäpitäviä: toimilla muutoksen hillitsemiseksi on todellinen kiire.
Vastuulliset poliitikot, kansalaiset tai elinkeinoelämä eivät voi sivuuttaa näitä viestejä. Valtiot hakevat uusia kansainvälisiä ratkaisuja tänä vuonna ainakin Saksassa G8-maiden kokouksessa ja joulukuussa YK:n ilmastokokouksessa.
On hyvin mahdollista, että Suomen uusi hallitus löytää ilmastokysymyksiä edestään vieläkin enemmän kuin se nyt ohjelmaneuvotteluissaan varautuu. Siihen on hyvä henkisesti valmistautua.