Asuntokaupan ylikuumeneminen on epätervettä. Liian monet joutuisivat kuitenkin hankaluuksiin, jos asuntolainakorkojen verovähennysoikeus poistuisi tai sitä rajoitettaisiin nykyisestä. Myös työvoiman liikkuvuudelle aiheutuisi haittaa.
Ympäristöministeriön virkamiehet ovat sinänsä aiheellisesti kiinnittäneet huomiota asuntomarkkinoiden ylikuumumiseen. Ympäristöministeriön toimeksiannosta tonttimaan tarjonnan lisäämiskeinoja pohtineen työryhmän puheenjohtaja, hallintoneuvos Lauri Tarasti ehdotti kuitenkin vaivaan väärää lääkettä perjantain Aamulehdessä. Hän poistaisi asuntolainojen verovähennysoikeuden muilta kuin ensiasunnon ostajilta. Ympäristöministeriön kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen ehdotti puolestaan korkojen vähennysoikeuden pienentämistä.
Kuumana käyvä asuntokauppa on nostanut hintoja etenkin suurissa kaupungeissa, mutta olisi kohtuutonta rankaista siitä asuntovelallisia. Samaa väärää reseptiä on tarjottu 1980-luvun lopulta lähtien. Asuntojen hintoja nostaa kysynnän ja tarjonnan epäsuhta, mutta siihen ei ole haluttu puuttua. Asuntoja pitäisi rakentaa enemmän, mutta lainakorkojen verovähennysoikeuden leikkaus vaikuttaisi juuri päin vastoin. Se johtaisi tarjonnan supistumiseen.
Mikäli muiden kuin ensiasunnon ostajien verovähennysoikeus poistettaisiin, ihmiset epäilemättä vaihtaisivat asuntoa nykyistä varovaisemmin. Samalla kuitenkin ehkäistäisiin mahdollisuutta liikkua työn perässä. Into liikkumiseen ei yritysten mielestä ole nytkään tarpeeksi suurta. Tuskinpa kannattaa kehittää jarruttavia keinoja.
Ensiasunto ostetaan senhetkiseen tarpeeseen. Jos perhe kasvaa, tarvitaan lisää tilaa. Haluaako yhteiskunta antaa viestin, ettei Suomeen tarvita lisää lapsia? Siltä näyttäisi, jos asuntoa vaihtava perhe ei enää saisikaan vähentää asuntolainan korkoja verotuksessa.
Lapsiperheiden asemaan kiinnitti huomiota myös valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, joka valppaasti puuttui keskusteluun, tosin avustajansa välityksellä. Ministeri ilmoitti, ettei ministeriössä valmistella muutoksia verovähennysoikeuteen. Heinäluoman mielestä valtiovallan on pikemminkin rohkaistava ihmisiä niin, että syntyvyys lähtisi nousuun. Se on totta. Ministeriöltä sopii nyt odottaa uusia avauksia.
Heinäluoma oli arvioissaan hieman eri mieltä kuin ministeriönsä henkilöverotusyksikön päällikkö Kirsti Seppälä, jonka mielestä lainakorkojen vähennysoikeutta ei missään tapauksessa kannattaisi ottaa käyttöön, ellei sitä jo sovellettaisi. Kanta on erikoinen, koska omistusasumista tuetaan korkovähennyksin yleisesti EU-maissa. Seppälä on tosin oikeassa siinä, että osa asunnon ostajille tarkoitetusta tuesta menee grynderien taskuun. Hintoja korotetaan roimasti, kun myytävää on kysyntään nähden niukasti.
Osavastuun kantavat välittäjät. He vedättävät hintoja ylöspäin aina, kun kysyntä ylittää tarjonnan, koska se nostaa välittäjän palkkiota kauppojen toteutuessa.
Myös kunnat ja valtio saavat katsoa peiliin. Tonttimaata kaavoitetaan kasvukeskuksissa luvattoman nihkeästi. Kenen eduista virkamiehet ja poliittiset päättäjät oikein huolehtivatkaan? Kaavoituksen nopeutus on kaikkein olennaisin keino kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseksi. Ympäristöministeriön pitää entistä määrätietoisemmin huolehtia siitä, että kunnat hankkivat tonttimaata ja tarjoavat tontteja. Siihen työryhmän piti keksiä keinoja, mutta sen jäsenet sortuivatkin kiertämään ongelmaa.