Kustannukset 16 miljoonaa euroa, uusia työpaikkoja vuositasolla 62 - siinä tiivistetysti tulokset 2003 aloitetusta Lapin sotu-kokeilusta. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhden työpaikan vuosihinnaksi on yhteiskunnalle tullut 85 500 euroa. Ymmärrettävästi tarkastusvirasto pitää hintaa korkeana.
Kokeilua rakennettaessa voitiin tietysti vain arvailla, kuinka paljon työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentaminen innostaisi yrityksiä palkkaamaan lisäväkeä, mutta tuloksia olisi pitänyt seurata paljon tiiviimmin ja nopeammin. Kun verovaroja käytetään työllistämiseen, pitää voida edellyttää, että se onnistuu vähemminkin kustannuksin.
Kokeilu on ollut käytössä vuoden 2003 alusta alkaen 14 Lapin kunnan lisäksi kuudessa saaristokunnassa. Yritysten mahdollisuuden vapautua sosiaaliturvamaksusta piti niissä kunnissa kestää kolme vuotta, mutta kokeilua päätettiin jatkaa vuoteen 2009. Sittemmin kokeilualuetta on laajennettu Kainuun maakuntaan ja Itä-Suomen kuntiin.
Niin tehtiin, vaikka matkan varrella ilmeni epäselvyyksiä maksuvapautuksen käytössä. Sitä hyödynsivät myös yritykset, joiden toimiala ei ole tukikelpoinen. Maksuvapautusten määräkin on tarkastusviraston mukaan ylittänyt useissa tapauksissa maksimiksi säädetyn 30 000 euron rajan. Mikä surkeinta, ylittäjien joukossa on valtion liikelaitoksia.
Rikkeet ovat raskaita siksi, että ne ovat samalla nostaneet muiden yritysten maksuosuuksia. Nyt kannattaisikin pohtia vakavasti vaihtoehtoa, että maksuvapautusta vastaava summa käytettäisiin vuosittain esimerkiksi investointitukena Lapissa ja muilla korkean työttömyyden alueilla. Tuskinpa muutos tuottaisi ainakaan huonompaa tulosta.
Suurtyöttömyyden oloissa on ollut aihetta tukea työllistymistä varsinkin siellä, missä työpaikkoja on ollut tarjolla erityisen vähän. Monissa tapauksissa tukityöllistäminen on kuitenkin näyttänyt enemmänkin omantunnon hoitamiselta. On haluttu näyttää, että työllistämiseen suunnataan rahaa. Työllistyneiden määrään tai työpaikkojen pysyvyyteen on kiinnitetty vähemmän huomiota.
Alueellisia työllisyyseroja täytyy pyrkiä vastaisuudessakin tasoittamaan, mutta varsinkin mahdollisen työvoimapulan oloissa järjen käyttäminen ei ole näissäkään asioissa pelkästään sallittua vaan suorastaan pakollista.
paakirjoitus@kaleva.fi