petri.hakkarainen@kaleva.fi
Ruoan hinta voi Maailmanpankin mukaan kaksinkertaistua seuraavien kolmen vuoden aikana. Suomessa syödään hyvin, vaikka niin kävisikin. Toisin on suuressa osassa maailmaa.
Katugallupiin napattu kansalainen vastaa odotetusti, kun häneltä kysytään ruoan hinnan noususta: kovasti harmittaa ja entistä tarkemmin tulee katsottua, mitä ostoskoriin valitsee.
Kotona sama keskivertosuomalainen latoo lautaselleen liikaa ruokaa ja heittää hyvää ravintoa roskiin 200 kiloa vuodessa. Kaupoissa usein vielä täysin syömäkelpoisia elintarvikkeita kipataan hukkaan 23 miljoonaa kiloa. Ravintoloiden keittiöistä jäteastioihin valuvaa ruokamäärää ei ole edes selvitetty.
Ruoan haaskaaminen kuormittaa pahasti ympäristöä ja on ylimielisyyttä, johon kenelläkään ei ihmiskunnan yhteisvastuun nimessä ole varaa.
50 vuotta sitten kotitalouksien ruokaan kului 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, viime vuosikymmenen alussakin vielä noin viidennes. Nyt suomalaisperhe syö tuloistaan vain vajaat 13 prosenttia.
Suomestakin löytyy silti ihmisiä, joille peruselintarvikkeiden jatkuva kallistuminen tietää nälkävyön kiristämistä. Leipäjonot kasvavat jälleen.
Monessa maailman kolkassa ongelmana ei ole, valitsisiko lounaaksi lihaa, kanaa vai kalaa. Miljoonat ihmiset saavat pienillä tuloillaan perusruokaansa kuten maissia tai riisiä entistä vähemmän. Nälkä tekee vihaiseksi, ruokamellakoita on jo puhjennut.
Ihmiskunta syö nyt tyhjäksi ruokavarastojaan, jotka ovat pienemmät kuin kertaakaan 35 vuoteen. Ilmastonmuutos lisää katovuosien uhkaa, joten pahempaa voi olla tulossa jo pian.
Taistelu ruoasta on jo alkanut. Talouttaan nostavissa väestöjättiläisissä Kiinassa ja Intiassa maistuu nyt liha ja maito. Viljaa tarvitaan entistä enemmän tuotantoeläinten rehuksi.
Biopolttoaineiden valmistuskin nostaa ruoan hintaa. Raha painaa vaa´assa tunnetusti enemmän kuin moraali, ja vilja myydään sille, joka maksaa eniten. Nälkäinen kehitysmaan asukas joutuu luopumaan maissiannoksestaan, jotta länsimaalaisen auto kulkisi ekologisemmin.
Ravinnon raaka-aineet kiinnostavat sijoittajia yhä enemmän ja hintojen nousu ruokkii itseään. Suomessa ruoka kallistui viime vuonna runsaat pari prosenttia, tänä vuonna jo enemmän. Esimerkiksi Yhdysvalloissa eräiden peruselintarvikkeiden hinnat nousivat nopeasti jopa kolmanneksen.
Suomalaisten valitus kalliista ruoasta on pääosin aiheetonta ruikutusta. Ja jos ruokalasku tuntuu liian isolta, kannattaa asialle tehdä jotain. Pienet ansiot yhdistettynä uusavuttomuuteen ovat huono resepti.
Valmisruokaa on sekä halpaa että kallista. Halpa on epäterveellistä, kallis jopa terveellistä. Pahaa ne kuitenkin ovat molemmat. Kannattaa tehdä itse. Kysykää vaikka Martoilta.
Suomi on vielä harvinaisen omavarainen ruoan tuotannossa. Maailman muonamarkkinoilta kantautuvia uutisia seuratessa nenään lehahtava lannanhaju ja traktorin pörinä peltotöissä alkavat tuntua varsin rauhoittavilta aistimuksilta.
Ilmaista ruokaakin Suomessa on kaikkien saatavilla kosolti. Onkia, marjastaa ja sienestää saa ilman rahaa kuka vain. Saapa marjoista ja sienistä rahaakin, mutta poimijat pitää tuoda meille Thaimaasta. Meitä moinen kyykkiminen ei kiinnosta. Napistaan sekin aika vaikka ruoan hinnasta.