Koulutus: Par­tu­ri-kam­paa­moil­la on pula pä­te­vis­tä työn­te­ki­jöis­tä

Panimot: Kemiin pe­rus­te­taan panimo, jonka tarina on kuin elo­ku­vis­ta

Mainos: Kalevan syys­lo­ma­tar­jous 5 viikkoa diginä ja pai­net­tu­na! Tilaa tästä.

Liian hyvä tarjous vaanii netissä – näitä kons­te­ja hui­ja­rit käyt­tä­vät

Jos tarjous vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, silloin se todennäköisesti ei ole totta. Vanha sanonta tulisi aina pitää mielessä, kun liikkuu internetissä.

Tekstiviestihuijaukset ovat Suomessa vielä harvinaisia, mutta Viestintäviraston mukaan ne ovat yleistymässä.
Tekstiviestihuijaukset ovat Suomessa vielä harvinaisia, mutta Viestintäviraston mukaan ne ovat yleistymässä.
Kuva: Marttiina Sairanen

Jos tarjous vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, silloin se todennäköisesti ei ole totta. Vanha sanonta tulisi aina pitää mielessä, kun liikkuu internetissä.

Ilta-Sanomat kertoi 63-vuotiaasta suomalaismiehestä, joka innostui euron hintaisesta Windows-puhelimesta. Nettitarjous kuitenkin johti jatkuvaan laskutukseen, sillä mies todennäköisesti tuli huomaamattaan ostaneeksi maksullisen palvelun.

Tällaiset tapaukset ovat arkipäivää. Mies sulki nopeasti pankkikorttinsa ja vahingot jäivät kymmeniin euroihin tällä kerralla. Tarkkaamattomat käyttäjät kuitenkin voivat kärsiä satojen tai tuhansien eurojen tappioita.

Viestintävirasto varoittaa jatkuvasti netin huijaus- ja muista vaaroista. Vaikka suurimmalla osalla netin käyttäjistä onkin puhtaat jauhot pussissa, huijareitakin on ja he yrittävät kaikkensa, jotta pääsevät käsiksi rahaan tai rahanarvoiseen informaatioon.

Maaliskuu oli Viestintäviraston huijausteemakuukausi, ja silloin virasto kertoi tilausansoista ja muista huijauksista. Viestintäviraston sivuilta voi ladata asiasta kertovan, 18-sivuisen pdf-tiedoston, joka antaa kattavan kuvan verkon uhkista.

63-vuotiaalle miehelle langetettu tilausansa on yksi tyypillisimmistä vedätyksistä. "Hanki iPhone 6s -puhelin, hinta 1 euro" -tyyliset huijaukset ovat yleistyneet viime aikoina. Erehdyttäminen voi olla tahatonta tai tahallista, mutta joka tapauksessa vastaanottajaa erehdytetään viestin todellisesta sisällöstä ja siten vaikutetaan hänen ostopäätökseensä.

Tilauksen houkuttimen olevaa älypuhelinta ei koskaan lähetetä, vaan se voidaan arpoa ainoastaan yhdelle asiakkaalle tai korvata jollain toisella tuotteella. Euron puhelimen sijaan asiakas on kuukausimaksun kynsissä. Lisäksi tilausansojen purkaminen voi olla hankalaa, Viestintävirastosta sanotaan.

Pyramidihuijaukset, romanssihuijaukset ja niin sanotut nigerialaishuijaukset ovat yhä käytössä. Sähköpostilla lähetettyjen huijausviestien suomen kieli on kohentunut vuosien saatossa, mutta yleensä ne yhä tunnistaa helposti. Näiden huijausten ideana on hyväksikäyttää ihmisten hyväuskoisuutta ja kertoa esimerkiksi lottovoitosta tai kaukaisen sukulaisen jättämästä huomattavasta perinnöstä. Potin voi muka lunastaa antamalla pankkitiedot tai perinnön saada siirtämällä rahaa käsittelykuluja varten.

Uudempia keinoja ovat tekstiviestihuijaukset eli smishing. Viestintävirastosta kerrotaan, että sähköpostin roskaposti ja huijaukset osataan ohittaa, mutta tekstiviestinkin lähettäjätiedot on helppo väärentää. Lähettäjä voi yrittää uskotella, että viesti tulee pankista tai vaikkapa viranomaiselta. Tekstiviestin linkki sisältää sitten huijauksen tai haittaohjelman. Virnaomaiset uskovat ilmiön tulevan Suomeenkin ennen pitkää; huijaukset ovat tähän mennessä yleistyneet muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Tuore huijauskeino on mobiilimaksuominaisuuden väärinkäytös. Monia palveluja voi maksaa matkapuhelinlaskun yhteydessä, mikä helpottaa usein käyttäjän elämää. Tätäkin ominaisuutta voi kuitenkin pyrkiä käyttämään väärin esimerkiksi siten, että ei kerrota maksutapahtuman syntymisestä kyllin selvästi.

Viestintävirasto neuvoo tarkkaavaisuutta nettisivujen käytössä. Tietojenkalastelu eli esimerkiksi pankkitunnusten, luottokorttinumeroiden ja sähköpostitunnusten onkiminen on yleistynyt. Menetelmien kirjo on melkoinen, mutta taitavimmin tehdyt huijaussivustot on tehty hyvällä suomen kielellä ja suunniteltu visuaalisesti siten, että niitä on vaikea erottaa alkuperäisestä sivusta.

Viestintävirasto opastaa varmistamaan aina, että selaimen osoiterivillä on lukittu lukkoikoni, osoite alkaa https://-tekstillä, jossa s-kirjain merkitsee salattua yhteyttä, ja että verkko-osoite eli URL vastaa oikeaa, vaikkapa verkkopankin osoitetta. Oikean osoitteen voi aina varmistaa hakemalla vaikka hakukoneella.

Vaikka huijaussivut ovatkin usein erehdyttävän aidon näköisiä, osoite paljastaa niiden olevan huijaussivuja. Niissäkin täytyy silti olla tarkkana, sillä huijarit käyttävät myös hyvin lähellä oikeaa osoitetta olevia verkko-osoitteita.

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen ohje - Näin meitä huijataan (pdf)