Viikonlopun lumisateiden jäljiltä Hämeessä ja Keski-Suomessa oli sunnuntaiaamuna sähköä vailla yhteensä 60 000 asiakasta. Yksi kokonainen kunta, Juupajoki, oli jonkin aikaa vailla verkkovirtaa. Onneksi kukaan ei menettänyt hen-
keään katkosten takia.
Epäilemättä perjantain ja lauantain lumisateet olivat vaurioalueella poikkeuksellisen runsaat ja muutenkin hankalat. Lumi oli märkää ja raskasta, ja kun se pakastui puiden oksille, puut taipuivat tai kaatuivat sähkölinjojen päälle.
Vaurioiden syntyä selitettiin sääolojen poikkeuksellisuudella. Ei kuitenkaan tarvitse mennä ajassa kuin tasan kaksi vuotta taaksepäin, kun marraskuun rajuilma, Eino-myrsky, katkaisi sähköt noin 230 000 taloudelta Länsi-Suomessa.
Kun ilmastonmuutos etenee, tämän hetken poikkeuksellinen voi olla tulevaisuuden normaalia. Toinen tapa selittää nyt koettua onkin todeta, että vaurioiden syy oli lumikuorman sijasta sähköverkon haavoittuvuus.
Nytkään ongelmia ei syntynyt vain siitä, että asunnot olisivat viilentyneet ja aamukahvit jääneet keittämättä. Jälleen kerran nähtiin, että myös matkaviestinverkko on hämmästyttävän sääherkkä. Moni tukiasema pimeni, kun virran kulku mastolle oli katkennut ja varavirtaa tarjoavat akut hiipuivat muutaman tunnin jälkeen. Akuutissa hädässä olevat olisivat voineet jäädä apua vaille.
Matkaviestinverkon heikko varmistus herättää myös pakosta kysymyksen, mikä verkon todellinen toimivuus olisi vaikkapa sotilaallisissa kriisitilanteessa. Lankapuhelimia on enää harvalla kansalaisella, eikä paluu niihin voi enää olla ratkaisu kriisiaikojen varalta. Varmistuksen pitää löytyä muualta.
Sähköverkkoa on muun muassa säiden aiheuttamien ongelmien takia alettu rakentaa maakaapeleiden varaan. Tämä urakka kestää kuitenkin vielä vuosia ja on kallis. Energiayhtiöt tosin voivat ohjata kustannukset sähkölaskujen siirtohintoihin ja sitä kautta asiakkaidensa maksettavaksi.
Kaapelointiin ohjaa myös sähkömarkkinalaki.
Lain mukaan jakeluverkko on rakennettava taajama-alueella niin, ettei jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena aiheuta yli kuusi ja haja-alueella yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä. Vuoteen 2023 mennessä tämän varmistustason pitää koskea 75 prosenttia kaikista Suomen sähkönkäyttäjistä.
Lain vaatimusten täyttäminen ei siis vielä tuonnempanakaan takaa pomminvarmaa sähkön kulkua. Moneen syrjäiseen kolkkaan sähkö virtaa tulevaisuudessakin ilmakaapelin välityksellä. Sekään ei ole ongelma, jos rajuun lumikuormaan ja myrskyihin varaudutaan raivaamalla sähkölinjan ympäristö riittävän laajalta alueelta.
Valokuvat nyt syntyneistä vikapaikoista herättävät epäilyn, että vaurioalttiutta on lisännyt silkka välinpitämättömyys. Jos lähes sähkölinjassa kiinni kasvaa ohutrunkoisia koivuja, ei voi olla jättiyllätys, jos lumimyrskyssä puut taipuvat sähkölinjan päälle.