Hallitusten jäsenten vastuu konkurssiin ajautuneissa yhtiöissä on kasvanut nykyisen lainsäädännön takia liian ankaraksi, oululainen teollisuusneuvos Seppo Arponen arvostelee.
"Jos yhtiö on maksukyvytön, eikä ole pystynyt maksamaan tiettyjä velvoitteitaan, kuten verojäämiä, hallituksen jäsenet joutuvat rikollisina syytteeseen ja korvausvelvollisuuteen. Siitähän eivät silloin mitkään vakuutuksetkaan vastaa. Tämä lyö korville sitä, että yhtiöihin saataisiin ulkopuolisia asiantuntijoita ja osaamista", Arponen kritisoi.
Eläkkeellä olevan Finnveran liiketoimintajohtajan mielestä yritysten rikollista toimintaa ei pidä missään tapauksessa hyväksyä.
"Kun kyse on rehellisestä toiminnasta ja rahat kassasta loppuvat ja kaikkia velkojia on kohdeltu tasapuolisesti, niin sen pitää riittää yhteiskunnalle. Hallitusten jäsenistä ei pidä tehdä rikollisia", Arponen tuomitsee.
"Kuka hullu lähtee sellaisen yhtiön hallitukseen, jos on mahdollisuus, että tämä asia realisoituu ja hallituksen jäsenet joutuvat rikollisina vastuuvelvollisiksi", Arponen ihmettelee.
Hän kertoo tietävänsä henkilöitä, jotka ovat satoja tuhansia euroja velkaa valtiolle, koska ovat toimineet hallitusten jäseninä.
"Eihän tässä ole päätä eikä häntää, kun ei ole ollut kyse rikollisesta toiminnasta", Arponen ihmettelee.
Eettiset pohdinnat ovat Arposen mukaan lisääntyneet käytännön hallitustyöskentelyssä, kun corporate governance eli yritysten hallintajärjestelmien ohjaus on yleistynyt.
"Pörssiyhtiössä on hyvin tiukat pelisäännöt ja niitä valvotaan riittävästi. Myös ei-noteerattujen yhtiöiden hallituksille on oppaat, joita on kiitettävästi otettu käyttöön", Arponen kiittelee