Ylipaino on monelle ihmiselle iso henkilökohtainen ongelma. Suomalaisten lihominen on myös kansanterveydellinen ongelma, koska lihavuus altistaa monille sairauksille, kuten kakkostyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonisairauksille sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksille.
FINRISKI 2012 -väestötutkimuksen mukaan joka viides suomalainen on lihava. Miehistä vähintään ylipainoisia on kaksi kolmasosaa ja naisista vajaa puolet. Lihavuus ei ole kuitenkaan lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Ongelma tunnetaan Suomessa ja muissakin länsimaissa erittäin hyvin. Missä kolme kokoontuu, vähintään yksi heistä yrittää pudottaa painoansa ja kaksi muutakin ainakin sujuvasti keskustelevat aiheesta.
Laihduttamisesta ja kuntoilusta on tullut keskeinen osa elämänsisältöä. Esimerkiksi eilen television ilmaiskanavilta oli tarjolla viisi laihduttamista käsittelevää viihdeohjelmaa ja yhtä monta on tarjolla myös tälle päivälle.
Lehtien tarjonnasta voi tehdä saman havainnon, ei päivää ilman dieettiä, ylipainoon liittyvää uutista tai tarinaa sankarilaihduttajasta.
Paino-ongelman käsitteleminen myy, koska aihe kiinnostaa ihmisiä. Voisi ajatella, että sekä bisnes että suuri yleisö voittavat.
Toistakymmentä vuotta paino-ongelmaisten kanssa työskennellyt ravitsemusasiantuntija Patrik Borg on toista mieltä. Hän sanoo, että vallitseva kuva laihduttamisesta tiukkana kuurina, jossa voittajiksi selviytyvät ne, joilla on kovin itsekuri ja jotka tsemppaavat ankarimmin, on virheellinen.
Niin virheellinen, että kun ihmiset ottavat mallia näistä toimintatavoista, syntyy vain vahinkoa. Suhde ruokaan vääristyy ja moni löytää itsensä alisyömisen ja ahmimisen kierteestä. Ruuasta kieltäytyminen saa ajattelemaan ruokaa aivan liikaa. Pitkällä tähtäimellä paino enemmänkin nousee kuin laskee.
Borg neuvoo syömään säännöllisesti, ruoka-aikoina, kiinnittämään huomiota ruuan laatuun eli käytännössä syömään riittävästi kasviksia sekä opettelemaan syömään hyvällä omallatunnolla. Liikkumisessa hän ohjaa ihmisiä etsimään sellaisia tapoja liikkua, että huvittaa liikkua kymmenen vuotta eteenpäinkin.
Haastattelimme Patrik Borgia Kalevan Terveys & hyvä olo -liitteeseen ja Kalevan verkkolehteen (17.3.). Verkkolehden juttu aiheutti vilkkaan keskustelun. Erityisesti puhutti se, kun Borg sanoi, ettei lihavuus johdu laiskuudesta.
Näkemys sai kiitosta, mutta paljon myös verkkokeskustelulle tyypillistä ärhäkkää kritiikkiä: Borgin lepsulla linjalla lihavat eivät ainakaan laihdu. Ja että lihavia pitää syyllistää.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että laihdutustulokset harvemmin kestävät aikaa. Viidessä vuodessa paino on yleensä palannut ennalleen.
Veikataan, että suurin osa laihduttajista karistaa kilojaan tiukalla kieltäymyslinjalla. Jos suurin osa heistä epäonnistuu kerta toisensa jälkeen, voisiko vika olla keinoissa?
Patrik Borg suomii mediaa väärien mielikuvien ruokkimisesta painonhallinnassa, mutta asiantuntijatkin suosivat tiukkoja dieettejä vielä 10–15 vuotta sitten.
Nykyään terveydenhuollon linjauksissa paino-ongelmia lähestytään monimuotoisemmin. Kysymys on koko elämästä, ei vain syömisestä ja liikkumisesta. Lisääntynyt tutkimustieto on muuttanut ohjeita.
Laihdutusviihteen olisi aika astua tähän päivään. Epäilen, ettei sillä rintamalla ole muutoksia näkyvissä, koska maltillisesta painonpudotuksesta ei saa näyttävää draamaa.
Kolumni