Uusi vuosi tuo hyviä uutisia naudanlihan tuottajille. Suomen suurin lihan hankintayritys A-tuottajat nostaa tuottajahintoja keskimäärin kuudella sentillä.
Pihvilihan kasvattajille tulee vielä parempia uutisia, sillä he saavat keväällä 20 senttiä parempaa kilohintaa kuin viime syksynä. A-tuottajat pyrkii näin tasoittamaan kulutusta ja naudanlihan tarjontaa vuodenaikojen välillä.
Esimerkiksi ylivieskalainen Erkki Sorvoja olisi alkuvuoden uudella hintatasolla saanut 400-kiloisesta limousin-pihvisonnistaan teurastiliä 1 400 euroa, kun nyt hän sai 1 320 euroa.
A-tuottajien pohjoisen alueen hankintapäällikkö Pertti Karjalainen sanoo kaiken taustalla olevan huolen naudanlihan omavaraisuusasteesta. Tällä hetkellä tuonti on yli kymmenen miljoonaa kiloa ja kulutus Suomessa 96 miljoonaa kiloa. Omavaraisuusaste on 85 prosentin luokkaa, mutta ennusteet ovat pudottamassa sitä jopa 80 prosenttiin.
"Olisi tärkeää saada kaikki lypsylehmistä syntyvät vasikat, jotka jäävät karjan uudistamisen ulkopuolelle, naudanlihan tuotannon piiriin", Karjalainen summaa.
Naudanlihan tuotanto laski tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä lähes yhdeksän prosenttia. Karjalainen uskoo, että vuoden loppulasku on seitsemisen prosenttia, sillä joulukuu on vilkkaampi kuin viime vuonna.
Tuottaja- ja kuluttajahinnat ovat kytköksissä toisiinsa, mutta välitöntä nousua asiakashintoihin ei ole odotettavissa.
"Pitkässä juoksussa kuluttajahinnat nousevat vääjäämättömästi", Pertti Karjalainen muistuttaa.
Muitakin keinoja
kaivataan
Vaikka kalajokinen suurtilallinen, naudanlihantuottaja Heikki Isopahkala pitää korotusta hyvänä ja välttämättömänä asiana, on se hänestä täysin riittämätön.
"Jos nousu tulisi suoraan tuottajahintaan, korotuksen pitäisi olla yli 20 senttiä kilolta", Isopahkala laskee. Hän ei tuota pihvilihaa.
EU:n tukijärjestelmän muutokset ovat sellainen vyyhti, että esimerkiksi Isopahkalan tilalla odotetaan rauhassa ensi vuoteen, ennen kuin lopputuloksesta voi sanoa mitään varmaa.
Vuoden alussa suorat eläinkohtaiset tuet loppuvat uuden tilatukijärjestelmän myötä. Tuet ovat jatkossa sidoksissa peltopinta-alaan. Jos peltoa on eläinmäärään nähden vähän, maanviljelijä on häviäjän puolella.
Teurastuspalkkiot, emolehmäpalkkiot, laajaperäisyyslisät ja 30 prosenttia sonnipalkkioista jäävät historiaan.
Laatua, imagoa
ja lisälihaa
Yksi keino turvata kotimaisen naudanlihan tulevaisuus löytyy emolehmistä.
Kun lypsylehmien määrä laskee jopa 60 000 päällä 260 000 lehmään vuoteen 2010 mennessä, emolehmien lisääminen auttaa asiaa. Myös laadullisesti ja imagollisesti asia on merkittävä; tuotantomuodon luonnonmukaisuus viehättää kuluttajia.
"Kiinnostus emolehmiin on kova, ja hankkeita menossa. Pidän realistisena, että viidessä vuodessa emolehmien määrä tuplaantuu", hankintapäällikkö Karjalainen luottaa. Siitäkin huolimatta nautojen yhteismäärä Suomessa laskisi.
Karjalainen miettii, että uusia emolehmätiloja on tullut pohjoiseen kymmenittäin. Ensi kesänä tulee lisää.
"Ala kasvaa ilman muuta. Yksikkökokojen pitää vain olla riittävän suuret; varmaan satakunta päätä puhtaalla emolehmätilalla."
Lue myös:Emolehmät tarvitsevat kunnon sonnin
