Hirvien ennätysjahti alkoi Kuusamossa vauhdikkaasti, mikä näkyi heti paikallisessa pienyrityksessä, Liha- ja pakkauspalvelu Oy:ssä. "Töitä on paiskittu tukka putkella, melkein yötä päivää", yrityksensä tiloissa hirvenlihoja leikkaava Martti Määttä kertoo.
Ruhontuojia on ollut liikkeellä niin paljon, ettei läheskään kaikkia saaliita ole voitu ottaa käsiteltäväksi. Välillä hän on käynyt hommissa seurueiden hirviliitereilläkin.
"Ihmiset haluavat laitattaa hirveä moneen muotoon. Näyttää siltä, että ympäripyöreää päivää saa nyt painaa pidempään."
Yritys valmistaa hirvenlihasta jalosteita, kuten purkkilihaa, myös omaan myyntiin ja kauppaliikkeille. Määttä sanoo, että runsas tarjonta lisää jonkin verran yrityksen hirvituotteiden määrää.
Hän uskoo kuitenkin, että suuret lupamäärät näkyvät ennen kaikkea metsästäjien omissa talouksissa: pakastearkkujen sisällöt muodostuvat tavallista hirvipitoisimmiksi.
Markkinoilla vielä rauhallista
Rantsilassa ja Sodankylässä toimiva Kylmänen Food on yksi suurimmista hirvenlihaa ostavista yrityksistä. "Voisi olettaa, että lupamäärien kova kasvu näkyy myös kasvavana tarjontana lihamarkkinoilla, mutta toistaiseksi siitä ei ole selviä merkkejä", hirvenlihan ostoista vastaava Ismo Autio ilmoittaa.
Viime vuonna Kylmänen Food käytti tuotannossaan hirvenlihaa muutamia kymmeniätuhansia kiloja, noin 500 ruhoa. Vähintäänkin sama määrä tulee jalostukseen myös tänä vuonna.
Teollisuuden vuosittain käyttämästä hirvenlihasta ei ole tilastoja Elintarviketeollisuusliitossa. Johtaja Lea Lastikan mukaan kaikkein suurimmat jalostusyritykset eivät hirvenlihaa juurikaan käytä, eikä markkinoille mahdollisesti tuleva lisääntyvä lihamääräkään tuo juuri muutosta.
"Varmaankin kasvava tarjonta näkyy jossakin määrin liha-alan erikoisliikkeiden ja hallien valikoimissa", Lea Lastikka pohtii.
Viime vuonna kaadetuista 84 526 hirvestä lihasaannoksi kertyi 11,1 miljoonaa kiloa. Kun kuluvan vuoden lupamäärä on yli 70 000, kellistettyjen hirvien yhteen laskettu teuraspaino noussee nyt päälle 12 miljoonan kilon.
Myynnin uskotaan lisääntyvän
Metsästäjäin Keskusjärjestössä arvellaan, että entistä isompi osuus lihavuoresta menee muualle kuin metsästäjäporukoiden omaan käyttöön. "Lupamäärän kasvu merkitsee yleensä myös myyntiin menevän hirvenlihan osuuden kasvua", koulutuspäällikkö Jari Pigg tietää.
Piggin mukaan hirviseurueet ovat viime vuosina investoineet saaliinkäsittelytiloihin ja eräkämppiin. Niiden kustannuksia katetaan mieluusti myös saalista myymällä. Sitä kuinka paljon hirvenlihaa menee vuosittain välittäjille tai suoraan jalostusyrityksille, voidaan hänen mukaansa kuitenkin vain arvailla.
"Itse veikkaisin, että osuus on ollut viime aikoina ehkä viiden prosentin luokkaa", hän sanoo huomauttaen, että myyntiin menevän hirvenlihan määrissä on paljon alueellisesta vaihtelua.
Oulun ja Kainuun riistanhoitopiireissä hirvenlihat näyttävät päätyvän hyvin suurelta osin metsästäjien omiin tarpeisiin.
Kun Oulun ja Kainuun riistanhoitopiireissä kaadettiin viime vuonna yhteensä 16 170 hirveä, myyntiin menevältä lihalta vaadittava leimaus tehtiin Oulun läänin eläinlääkäreiden toimesta vain 141 hirvelle. Tänä vuonna lihantarkastusten arvellaan kasvavan.
"En pitäisi mahdottomana, että se tuplaantuu viime vuodesta", läänineläinlääkäri Antti Nurminen arvioi.